Torstaiseen tapaan Ooppelin nokka kohti Pervonmäkeä.
Eka oikealle, n. 20 metriin.
Loistava ilmaisu, tosin häiritsi maalimiestä jonkun verran.
Toinen pisto vasemmalle etu nurkkaan, josta eteni ihan jees ja nosti ukon pressun alta.
En ehtinyt ihan ukolle asti, kun Hupi tuli jo pallo suussa vastaan. Käväisi kyllä mielessä, ett palkka tuli melko lyhyestä (tosin muuten loistavasta) ilmaisusta. Kehuin koiraa ja lähdin kohti keskilinjaa. Samassa pressun alta kuuluu:”Se jätti mut”. Täh? Jätti, ja sillä on pallo suussa?? Juuh, Hupi oli tosiaan laittanut kuonon kerran pressun alle ja täysin Minnan huomaamatta napannu pallon mukaansa ;) Kiero otus. Noh, eipä tuossa. Hyvin haettu ja ilmaistu joka tapauksessa.
Kolmas oikealle, taas n. Puoleen väliin.
Aivan loistava ilmaisu!!! Näin sen pitäisi mennä. Kävelin ukolle puhumatta mitään. Hupi vilkaisi kerran minuun päin, vaihtamatta paikkaa ja jatkoi vaan louskutusta =O) Kerran oli Janika joutunut puuttumaan, ettei tule liian liki.
Hupin lähentely-yrityksiin puututaan sanomalla normaalilla äänellä ”maahan”, jolloin Hupi ottaa metrin verran pakkia ja yleensä menee myös maahan (toisinaan jää istumaankin kyllä).
Kaksi viimeistä lähti hillutellen yhtä aikaa metsään. Näille en mennyt ja palkkana ruoka.
Ensin vasen. Löysi hyvin. Aloitti hyvin hyvän ilmaisun, kunnes se katkesi. Jatkoi hetken päästä uudelleen. Koiruus oli kuulemma pikipäin poikennut läheisessä kuraojassa.
Viimeinen oli oikean paskahuussi piilo, jossa oli ongelmia sekä kisoissa, että viime viikon treeneissä.
Yllättävää kyllä, meni ekalla lähetyksellä suoraan piilolle (vaikka vieressä menee iihaana oja). Pyöri aikansa mutta tuli (ojan kautta, tietenkin) pois =o/.
Pientä motivointia ja uusi lähetys. Suoraan piilolle, jossa aloitti melko lailla heti ilmaisun.
Josko ens kerralla voisi aloittaa heti ekalla....
Kiitosta taas treeneistä asianosaisille!
torstai 16. heinäkuuta 2009
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Teuvo the peto
Tuo kolliksi melko pieni katti korvaa kokonsa ilmeisesti älykkyydellään.
Tänään kasvatettiin taas saalisrepertuaaria, oravalla.
Tähän mennessä kotiin on tuotu
kymmeniä päästäisiä, kymmeniä peltomyyriä, muutama lintu, sisiliskoja, sammakko (eikä ollut edes pieni), kontiainen, pari vesimyyrää, kaksi kyytä ja nyt siis tuo orava.
Em. listalta Teuvo hyötykäyttää peltomyyrät, linnut ja sisiliskot. Kyytäkin oli vissiin maistanut pään verran ja todennut pahanmakuiseksi.
Mä alan kyllä kohta huolestumaan, jos noiden saaliiden koko kasvaa vielä kovasti....
Vaan eipä silti hommiin Teuvo otettiinkin....
Loppuun vielä The peto ja sen kaveri, wannabee kissa
Tänään kasvatettiin taas saalisrepertuaaria, oravalla.
Tähän mennessä kotiin on tuotu
kymmeniä päästäisiä, kymmeniä peltomyyriä, muutama lintu, sisiliskoja, sammakko (eikä ollut edes pieni), kontiainen, pari vesimyyrää, kaksi kyytä ja nyt siis tuo orava.
Em. listalta Teuvo hyötykäyttää peltomyyrät, linnut ja sisiliskot. Kyytäkin oli vissiin maistanut pään verran ja todennut pahanmakuiseksi.
Mä alan kyllä kohta huolestumaan, jos noiden saaliiden koko kasvaa vielä kovasti....
Vaan eipä silti hommiin Teuvo otettiinkin....
Loppuun vielä The peto ja sen kaveri, wannabee kissa
Tottistelua
Tänään oli vuorossa tottistelua.
Seuraaminen ja luoksetulot ok. Henkilöryhmässä piti hiukan vilkuilla, kun oli tuttuja naamoja.
Tasamaanoudossa isolla kapulalla keskitytään edelleen palautusvauhtiin ja paikkaan. Ensin otettiin norminouto pariin kertaan. Molemmilla kerroilla jäi luvattoman kauas, jouduin muistuttamaan paikasta. Pitkästä aikaa tässä oli ruokapalkka (broilerin rintafilettä). Lopuksi otettiin vielä kilpajuoksuna palautusvauhtia: Heitin ja lähetin Hupin normaalisti noutoon mutta hiukan ennen kuin oli kapullalla, lähdin karkuun. Toimi ihan jees.
Hyppynoudossa tuli kahteen kertaan takaisin esteen kautta. Tähän puutuin vain nappaamalla kapulan pois, ei kehuja, sanktiona vain tuo kapulan pois ottaminen. Kolmnella liike meni, kuten pitääkin ja siitä bileetä pystyyn.
Loppuun vielä palautusasentoa. Annoin kapula Hupille suuhun ja peruutin muutaman askeleen. Noutokäskyllä koira mahdollisimman lähelle, broiskua palkaksi. Tätä otettiin muutamia toistoja.
Loppuun se kaikista kivoin liike, eli eteenmeno. Jätin pallon jo aikaisemmin luoksetulon yhteydessä (kuten aina teen) Hupin nähden kentän toiseen päähän. Vauhtia riitti taas. Hyvä Hupi =O) Loppuun yhteistä möyrimistä (makoiltiin yhdessä nurmikolla) ja pallon vetoa.
Keli oli kuuma, joka ei Hupia vieläkään tuntunut haittaavan.
Piti ottaa paikallaolokin, kun Tumpu on noussun parissa kisassa hetkeksi ylös. Jäi sitten ottamatta...
Hirmun kanssa otettiin pitkästä aikaa naksulla ”kirsu ylös nurmesta” liikettä. Häiriöksi saatiin vielä Emmakin, joka tuli melkoisen läheltä. Tässä jouduin puuttumaan muutaman kerran, jonka jälkeen Hirmu tyytyi vaan venyttämään kaulaansa Emman suuntaan. Paranemaan päin.
Pikku pätkä seuraamista ja liikkeestä maahan + luoksetulo.
Omien koirien jälkeen kaivoin kameran autosta
Tottis, kuten tietysti kaikki muutkin lajit on vakavia asioita:
Kaikki, kuten esim. se, miten kädet on seuraamisessa, pitää treenata huolella:
Vai miten se nyt meni:
Seuraaminen ja luoksetulot ok. Henkilöryhmässä piti hiukan vilkuilla, kun oli tuttuja naamoja.
Tasamaanoudossa isolla kapulalla keskitytään edelleen palautusvauhtiin ja paikkaan. Ensin otettiin norminouto pariin kertaan. Molemmilla kerroilla jäi luvattoman kauas, jouduin muistuttamaan paikasta. Pitkästä aikaa tässä oli ruokapalkka (broilerin rintafilettä). Lopuksi otettiin vielä kilpajuoksuna palautusvauhtia: Heitin ja lähetin Hupin normaalisti noutoon mutta hiukan ennen kuin oli kapullalla, lähdin karkuun. Toimi ihan jees.
Hyppynoudossa tuli kahteen kertaan takaisin esteen kautta. Tähän puutuin vain nappaamalla kapulan pois, ei kehuja, sanktiona vain tuo kapulan pois ottaminen. Kolmnella liike meni, kuten pitääkin ja siitä bileetä pystyyn.
Loppuun vielä palautusasentoa. Annoin kapula Hupille suuhun ja peruutin muutaman askeleen. Noutokäskyllä koira mahdollisimman lähelle, broiskua palkaksi. Tätä otettiin muutamia toistoja.
Loppuun se kaikista kivoin liike, eli eteenmeno. Jätin pallon jo aikaisemmin luoksetulon yhteydessä (kuten aina teen) Hupin nähden kentän toiseen päähän. Vauhtia riitti taas. Hyvä Hupi =O) Loppuun yhteistä möyrimistä (makoiltiin yhdessä nurmikolla) ja pallon vetoa.
Keli oli kuuma, joka ei Hupia vieläkään tuntunut haittaavan.
Piti ottaa paikallaolokin, kun Tumpu on noussun parissa kisassa hetkeksi ylös. Jäi sitten ottamatta...
Hirmun kanssa otettiin pitkästä aikaa naksulla ”kirsu ylös nurmesta” liikettä. Häiriöksi saatiin vielä Emmakin, joka tuli melkoisen läheltä. Tässä jouduin puuttumaan muutaman kerran, jonka jälkeen Hirmu tyytyi vaan venyttämään kaulaansa Emman suuntaan. Paranemaan päin.
Pikku pätkä seuraamista ja liikkeestä maahan + luoksetulo.
Omien koirien jälkeen kaivoin kameran autosta
Tottis, kuten tietysti kaikki muutkin lajit on vakavia asioita:
Kaikki, kuten esim. se, miten kädet on seuraamisessa, pitää treenata huolella:
Vai miten se nyt meni:
torstai 9. heinäkuuta 2009
Päätöksiä
… ja treeniä
Tuli siinä sitten nukuttua muutama yö Arskan kisojen jälkeen.
Lopulta aikani märehdittynäni päätin jatkaa haussa (jälkeäkin kyllä tehdään) ja sen treenaamista.
Samalla tuli päätettyä, että jos treenaaminen ei kiinnosta, en laita yhtään kisailmoakaan menemään. Samanlaista, yhtä paskaa temppua, en voi umpirehelliselle ja aina täysillä töitä tekevälle Hupille tehdä.
Tänään siis nokka kohti Hyvelän rataa ja aivan uudella innollakin tuon märehtimissession jälkeen.
Rata on siis samainen, jossa kisat oli mutta mentiin lopusta alkuun.
Hupilla 4 ukkoa.
Oikea etunurkka nousi hyvin ja ok ilmaisulla.
Vasen etunurkka tyhjä, ajattelin, että jos bongaa ukon edestä päin, ihan ok. Ei kuitenkaan nostanut.
Oikealle ”aukkoon” pieneen rinteeseen. Tämä oli ilmeisesti ilmavirran kannalta hivenen hankala. Pari kertaa lähetin, jonka jälkeen ukko nousi. Ilmaisu edellistä huonompi.
Seuraava vasemmalle kallion ”kylkeen” hieno pisto ja eteneminen. Ilmaisu edellistä parempi.
Viimeinen ukko oli murheenkryynihuussissa. Samaninen piilo, jossa Hupi sanoi kisoissa kerran ”väy” eikä sen jälkeen ollut enää kiinnostunut menemään ja vieressä menee lisäksi iihhaana kuraoja.
Hupi lähti kyllä hyvin, kävi piilolla ja tuli pois. Uusi lähtetys, tietenkin ojan kautta piilon lähistölle kyönäämään. Ei ilmaisua edelleenkään. Kolmannelle otettiin ääniapu ja tulihan se ilmaisu vihdoin. Ihan jees tämäkin ilmaisu mutta se viimeinen intensiteetti ei äänestä kuulunut.
Kolme ensimmäistä palkkasi narupallolla, viimeinen ruualla.
Kahdelle ekalle menin itse mutten tehnyt muuta kuin kuljeskelin ja kehuin, maalimies hoisi muun homman. Ekalta ei tullut juuri lainkaan vastaan, toiselta pari metriä.
ISO kiitos Minni, Lea ja Janika. Teidän kanssa on aina yhtä mukava treenata ja ennen kaikkea kiitosket, että vielä huolitte lusmun mukaan!
Tuli siinä sitten nukuttua muutama yö Arskan kisojen jälkeen.
Lopulta aikani märehdittynäni päätin jatkaa haussa (jälkeäkin kyllä tehdään) ja sen treenaamista.
Samalla tuli päätettyä, että jos treenaaminen ei kiinnosta, en laita yhtään kisailmoakaan menemään. Samanlaista, yhtä paskaa temppua, en voi umpirehelliselle ja aina täysillä töitä tekevälle Hupille tehdä.
Tänään siis nokka kohti Hyvelän rataa ja aivan uudella innollakin tuon märehtimissession jälkeen.
Rata on siis samainen, jossa kisat oli mutta mentiin lopusta alkuun.
Hupilla 4 ukkoa.
Oikea etunurkka nousi hyvin ja ok ilmaisulla.
Vasen etunurkka tyhjä, ajattelin, että jos bongaa ukon edestä päin, ihan ok. Ei kuitenkaan nostanut.
Oikealle ”aukkoon” pieneen rinteeseen. Tämä oli ilmeisesti ilmavirran kannalta hivenen hankala. Pari kertaa lähetin, jonka jälkeen ukko nousi. Ilmaisu edellistä huonompi.
Seuraava vasemmalle kallion ”kylkeen” hieno pisto ja eteneminen. Ilmaisu edellistä parempi.
Viimeinen ukko oli murheenkryynihuussissa. Samaninen piilo, jossa Hupi sanoi kisoissa kerran ”väy” eikä sen jälkeen ollut enää kiinnostunut menemään ja vieressä menee lisäksi iihhaana kuraoja.
Hupi lähti kyllä hyvin, kävi piilolla ja tuli pois. Uusi lähtetys, tietenkin ojan kautta piilon lähistölle kyönäämään. Ei ilmaisua edelleenkään. Kolmannelle otettiin ääniapu ja tulihan se ilmaisu vihdoin. Ihan jees tämäkin ilmaisu mutta se viimeinen intensiteetti ei äänestä kuulunut.
Kolme ensimmäistä palkkasi narupallolla, viimeinen ruualla.
Kahdelle ekalle menin itse mutten tehnyt muuta kuin kuljeskelin ja kehuin, maalimies hoisi muun homman. Ekalta ei tullut juuri lainkaan vastaan, toiselta pari metriä.
ISO kiitos Minni, Lea ja Janika. Teidän kanssa on aina yhtä mukava treenata ja ennen kaikkea kiitosket, että vielä huolitte lusmun mukaan!
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Arskan kisat 5.7.2009
Penkin alle meni...
Ukoilla aloitettiin. Kaikki Hupi löysi, ensimmäisen ilmaisi (senkin huonosti) ja toisella sanoi kerran väy.
Ajatuksia kisasta olisi vaikka kuinka, nyt ei vaan saa kirjoitettua...
En mäkään kyllä tekis töitä ilman palkkaa, joten koiran piikkiin ei voi kyllä laittaa mitään. Hupi on tänä vuonna treenannut tasan kerran, eikä eilisenkään jälkeen tullut palkallista ukkoa (vaikka mielessä kävi).
Keskeytin ukkojen jälkeen ja räpsein sitten tottiksesta muutamat kuvat
Jos jotain huonoa, niin hyvääkin. Pisti miettimään.
Treenatako vai vaihtaa lajia?
Tästä lisää myöhemmin.
Huoh!
Ukoilla aloitettiin. Kaikki Hupi löysi, ensimmäisen ilmaisi (senkin huonosti) ja toisella sanoi kerran väy.
Ajatuksia kisasta olisi vaikka kuinka, nyt ei vaan saa kirjoitettua...
En mäkään kyllä tekis töitä ilman palkkaa, joten koiran piikkiin ei voi kyllä laittaa mitään. Hupi on tänä vuonna treenannut tasan kerran, eikä eilisenkään jälkeen tullut palkallista ukkoa (vaikka mielessä kävi).
Keskeytin ukkojen jälkeen ja räpsein sitten tottiksesta muutamat kuvat
Jos jotain huonoa, niin hyvääkin. Pisti miettimään.
Treenatako vai vaihtaa lajia?
Tästä lisää myöhemmin.
Huoh!
lauantai 4. heinäkuuta 2009
Haku Harjavalta 4.7.2009
Vaihteeksi siis Valloissa.
Kisa alkoi esineillä (ei hyvä.)
Yksi esine nousi, pisteitä 9
Hupi kyllä liikkui alueella hyvin, mutta lähinnä ulkoili. Pääsääntöisesti pysyi alueen takaosassa ja sieltä tuo yksi nousikin.
Eipä tullut yllätyksenä. Jos esineet on aamun ensimmäinen, siellä yleensä ulkoillaan. Niin nytkin, huolimatta aamulla tehdystä 45min lenkistä.
Ukot
Meidän vuoron tullessa (5/6) ei yksikään koira ollut nostanut kaikkia ukkoja. Fiilikset ei siis ollut ihan katon rajassa.
Alkuun Hupi työskentely hyvin ja nenäkin oli mukana.
Ekalla ukolla ilmaisu ihan jees, joskin kauempana olisi ukosta saanut olla.
Toisella ilmaisu tökkäsi jo enemmän, siitä 7.
Loppupätkällä olikin sitten pikkusen takkuamista. Lähti ihan jees mutta motivaatio rupesi laskemaan selvästi.
Hiukan ennen 300m laitoin (tai yritin laittaa) koiraa vasemmalle kahteen kertaan. Ekalla kerralla upposi säälittävät 10m ja toisella vielä huonommin. Hupista oli selvästi nähtävissä, ettei vasemmalla ole ketään. Pisto oikealle, hyvä 50m pisto, joskin olisi saanut edetä enemmän.
Ja sitten idiootti tyhmä ohjaaja yrittää vielä koiraa vasemmalle.... Noh, ei mennyt ei.
Uudelleen oikealle ja sieltä, melkein 300m. Nousi ukko kohtalaisella, katkonaisella ilmaisulla. 6p.
Kaikki ukot siis nousi ja ilmaisutkin aika lailla sitä meidän tämän hetkistä tasoa.
Työskentelystä sitten lähtikin ”ihan kivasti” ja juuri siksi, ettei Hupi suostunut lähtemään vasemmalle riittävän syvälle..
Hupin kanssa ei ole tyhjiä treenattu koskaan juuri lainkaan, kun omasta mielestä se on osittain koiran ”kusettamista”. Toisaalta pitäisihän sen mennä, kun käsken... Tulipa mieleen, josko pitäisi opettaa koiralle ihan oma käsky pistolle, jonka tiedän varmasti olevan tyhjä??
Ukoista 152.
Tottis viimeisenä.
Varsin mukava suoritus. Pisteitä meni maahanmenosta (omasta käskystä johtuen jäi istumaan), osasta sivulletuloja (Hupin tekee metriloikan siirtyessään luoksetulosta sivulle). Näihin loikkiin en aio puuttua, koska intoa on, häviävät itsekseen, jos ovat hävitäkseen.
Tasamaanoudon palautusasento on kaukana. Tätä on treenattu ja kyllä kapula nykyään jo tuleekin huomattavasti lähemmäs.
Paikallaolossa nousi hetkeksi seisomaan, meni kuitekin omatoimisesti maahan.
Pisteitä tottiksesta 88.
Kivointa tottiksessa oli ehdottomasti se, että koira oli koko suorituksen rento, ei tietoakaan aikaisempien kisojen paineesta, joka on purettu joko tasamaa noudossa tai pisteiden jaossa.
Kisasta jäi hyvä fiilis =O)
Pisteitä yhteensä siis 249 ja II palkinto
Kisa alkoi esineillä (ei hyvä.)
Yksi esine nousi, pisteitä 9
Hupi kyllä liikkui alueella hyvin, mutta lähinnä ulkoili. Pääsääntöisesti pysyi alueen takaosassa ja sieltä tuo yksi nousikin.
Eipä tullut yllätyksenä. Jos esineet on aamun ensimmäinen, siellä yleensä ulkoillaan. Niin nytkin, huolimatta aamulla tehdystä 45min lenkistä.
Ukot
Meidän vuoron tullessa (5/6) ei yksikään koira ollut nostanut kaikkia ukkoja. Fiilikset ei siis ollut ihan katon rajassa.
Alkuun Hupi työskentely hyvin ja nenäkin oli mukana.
Ekalla ukolla ilmaisu ihan jees, joskin kauempana olisi ukosta saanut olla.
Toisella ilmaisu tökkäsi jo enemmän, siitä 7.
Loppupätkällä olikin sitten pikkusen takkuamista. Lähti ihan jees mutta motivaatio rupesi laskemaan selvästi.
Hiukan ennen 300m laitoin (tai yritin laittaa) koiraa vasemmalle kahteen kertaan. Ekalla kerralla upposi säälittävät 10m ja toisella vielä huonommin. Hupista oli selvästi nähtävissä, ettei vasemmalla ole ketään. Pisto oikealle, hyvä 50m pisto, joskin olisi saanut edetä enemmän.
Ja sitten idiootti tyhmä ohjaaja yrittää vielä koiraa vasemmalle.... Noh, ei mennyt ei.
Uudelleen oikealle ja sieltä, melkein 300m. Nousi ukko kohtalaisella, katkonaisella ilmaisulla. 6p.
Kaikki ukot siis nousi ja ilmaisutkin aika lailla sitä meidän tämän hetkistä tasoa.
Työskentelystä sitten lähtikin ”ihan kivasti” ja juuri siksi, ettei Hupi suostunut lähtemään vasemmalle riittävän syvälle..
Hupin kanssa ei ole tyhjiä treenattu koskaan juuri lainkaan, kun omasta mielestä se on osittain koiran ”kusettamista”. Toisaalta pitäisihän sen mennä, kun käsken... Tulipa mieleen, josko pitäisi opettaa koiralle ihan oma käsky pistolle, jonka tiedän varmasti olevan tyhjä??
Ukoista 152.
Tottis viimeisenä.
Varsin mukava suoritus. Pisteitä meni maahanmenosta (omasta käskystä johtuen jäi istumaan), osasta sivulletuloja (Hupin tekee metriloikan siirtyessään luoksetulosta sivulle). Näihin loikkiin en aio puuttua, koska intoa on, häviävät itsekseen, jos ovat hävitäkseen.
Tasamaanoudon palautusasento on kaukana. Tätä on treenattu ja kyllä kapula nykyään jo tuleekin huomattavasti lähemmäs.
Paikallaolossa nousi hetkeksi seisomaan, meni kuitekin omatoimisesti maahan.
Pisteitä tottiksesta 88.
Kivointa tottiksessa oli ehdottomasti se, että koira oli koko suorituksen rento, ei tietoakaan aikaisempien kisojen paineesta, joka on purettu joko tasamaa noudossa tai pisteiden jaossa.
Kisasta jäi hyvä fiilis =O)
Pisteitä yhteensä siis 249 ja II palkinto
maanantai 29. kesäkuuta 2009
Kesä ja kärpäset (ja ne paarmat)
Eipä ole tullut viimeaikoina kirjoiteltua, joten tässä pikapäivityksen tapainen selostus.
Virossa käytiin kesäkuun alussa beaglejen kanssa voittajanäyttelyssä. Reissu oli sinällään ainutlaatuinen, että autossa matkasi koiruuksien ja minun lisäksi tuo isäntä. Perjantaina mentiin ja sunnuntaina palattiin.
Lauantai vietettiin näytemissä, josta Hurjalle EH (liian vähän huulia??) ja Hirmu VSP, CACIB ja EEV-09. Täytyy vissiin tuo kohta veteraani-ikään ehtivä ilmoittaa johonkin, ulkomaan matkalle ;O) Hannalle kiitos Hurjan esittämisest.
Lauantai – illalla ja sunnuntai harrastettiin isännän juttuja ja kyllä nekin oli ihan mielenkiintoisia... Ennen laivalle menoa tankattiin auto luonnollisesti sataman läheisyydessä ja jaksettiinpa purkaakin se ku kotia illalla päästiin.
Äippälle ja Juhalle taasen iso kiitos noutajien hoidosta!! Teille voi kyllä koirat luottaa, eikä tarvitse hetkeäkään miettiä, miten menee.
Juhannus viettiin perinteiden mukaan saaressa. Tänä vuonna mukana oli koko serkuskatras + muut asiaan kuuluvat henkilöt. Ruuasta ei tänäkään vuonna ollut pulaa ja hyvin mahtui viisi koiraa samaan mökkiin muitta mutkitta nukkumaan.
Vaihtelevasti on tullut Hupin kanssa treenailtua. Esineitä, tottista ja jälkeäkin jonkun verran. Hurja opettelee ALO – luokan liikkeitä ja Hirmu opettelee tottelemaan ALO-luokan käskyjä. Hurri viettää vaarikoiran eläkeläiselämää, entistä valikoivammalla kuulolla.
NOU/NOME kurssi saatiin alkukesän osalta päätökseen ja yksi koirista taipuikin. Onnea Hanna ja Dumle!
Remppa etenee niin sisällä kuin ulkona. Viime aikoina kelien vuoksi enempi ulkona... sateita odotellessa...
Lopun kesäkuuta on tullut tehtyä hommia, omia ja vieraalla. Välilä raskastakin mutta silti tosi mukavaa.
Näillä mennään heinäkuulle. Luvassa on muutamat kokeet, parit näytelmät jokusia muitakin "tapahtumia", niistä sitten tuonnempana.
Mitään tiivistä bloginkirjoitustahtia en ensi kuullekaan lupaa, yritän kumminkin.
Virossa käytiin kesäkuun alussa beaglejen kanssa voittajanäyttelyssä. Reissu oli sinällään ainutlaatuinen, että autossa matkasi koiruuksien ja minun lisäksi tuo isäntä. Perjantaina mentiin ja sunnuntaina palattiin.
Lauantai vietettiin näytemissä, josta Hurjalle EH (liian vähän huulia??) ja Hirmu VSP, CACIB ja EEV-09. Täytyy vissiin tuo kohta veteraani-ikään ehtivä ilmoittaa johonkin, ulkomaan matkalle ;O) Hannalle kiitos Hurjan esittämisest.
Lauantai – illalla ja sunnuntai harrastettiin isännän juttuja ja kyllä nekin oli ihan mielenkiintoisia... Ennen laivalle menoa tankattiin auto luonnollisesti sataman läheisyydessä ja jaksettiinpa purkaakin se ku kotia illalla päästiin.
Äippälle ja Juhalle taasen iso kiitos noutajien hoidosta!! Teille voi kyllä koirat luottaa, eikä tarvitse hetkeäkään miettiä, miten menee.
Juhannus viettiin perinteiden mukaan saaressa. Tänä vuonna mukana oli koko serkuskatras + muut asiaan kuuluvat henkilöt. Ruuasta ei tänäkään vuonna ollut pulaa ja hyvin mahtui viisi koiraa samaan mökkiin muitta mutkitta nukkumaan.
Vaihtelevasti on tullut Hupin kanssa treenailtua. Esineitä, tottista ja jälkeäkin jonkun verran. Hurja opettelee ALO – luokan liikkeitä ja Hirmu opettelee tottelemaan ALO-luokan käskyjä. Hurri viettää vaarikoiran eläkeläiselämää, entistä valikoivammalla kuulolla.
NOU/NOME kurssi saatiin alkukesän osalta päätökseen ja yksi koirista taipuikin. Onnea Hanna ja Dumle!
Remppa etenee niin sisällä kuin ulkona. Viime aikoina kelien vuoksi enempi ulkona... sateita odotellessa...
Lopun kesäkuuta on tullut tehtyä hommia, omia ja vieraalla. Välilä raskastakin mutta silti tosi mukavaa.
Näillä mennään heinäkuulle. Luvassa on muutamat kokeet, parit näytelmät jokusia muitakin "tapahtumia", niistä sitten tuonnempana.
Mitään tiivistä bloginkirjoitustahtia en ensi kuullekaan lupaa, yritän kumminkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)