lauantai 28. marraskuuta 2009

Jälkiä talven kunniaksi

Koska keli sallii, niin miksei käyttäisi sitä kerrankin hyväkseen.

Kävin nyppäämässä lähimetsään aamusella kolme verijälkeä.

Hurjalle tein reilun 500m kahdella kulmalla ja lisäksi pari lyhyempää jälkeä kulmalla nuorisoa ajatellen. Hiukan ennen kolmannen jäljen loppua alkoi (luonnollisesti) vesisade...

Ennen ”illan” pimeyttä Hakke saapui tapahtumapaikalle ja pääsi elämänsä ensimmäiselle jäljelle. Jälki kiinnosti alun lyhyen pätkän melko mukavasti, jonka jälkeen piti sitten ryhtyä lisäämään vauhtia, jonka seurauksena nenä nousi tietenkin maasta. Loppuun asti päästiin pienien vauhdintiputtamisien jälkeen kohtuullisesti. Sorkan Hakke nosti haulla ja nappasi sen välittömästi mukaansa.

Seuraavaksi jäljelle pääsi Huua. Jälki oli Huualle toinen. Alku tarkaan ja suht rauhallisesti. Ensimmäisellä suoralla piti otta pari vauhtipyörähdystä =O/ Ensimmäisen makauksen merkkasi melko hyvin, ei kuitenkaan tarkistanut mitenkään erityisen hyvin. Toinen suora menikin jo sitten paljon rauhallisemmin ja paremmin, muutaman kerran ajautui sivuun jäljeltä, jonne palasi kuitenkin hyvin nopsaan ja omatoimisesti. Toinen makaus tutkittiin jo paljon tarkemmin ja pitipä siihen konttiakin nostaa. Loppusuoralla vaan paransi menoaan ja jäljesti suoraan sorkalle, jonka nappasti suuhun.

Koska Niilo ei pelipaikalle päässy, pääsi Hakke ajamaan toisenkin jäljen. Nyt meno lähenteli jo jäljestämistä ja kun narun yläpäässäkin oli rauhallisempaa, malttoi Hakkekin keskittyä työn tekoon. Tosin, vieläkin piti välillä yrittää lisätä vauhtia hurjasti. Vauhti tiputettiin kuitenkin maltillisesti ja hiljaa pysähtymällä ja annettiin Hakken itse miettiä, mitä oltiinkaan tekemässä. Makauksen Hakke merkkasti tällä jäljellä syömällä. Sorkasta mentiin aavistuksen ohi mutta vain aavistuksen.

Hakkella varsin mukavat ensimmäiset jäljet, eikä Hurjankaan meno hullumpaa ollut. Voisin jopa väittää, että Hurjan häntä kertoi nyt (minullekin), koska tehtiin tosissaan töitä. Mikäli kelit sallii, niin eiköhän me jokunen jälki vielä vedetä.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Pikakuulumiset

Johan on taas mennyt aikaa kuulumisten kirjoittamisesta...
Eikä ole oikein mitään hyvää tekosyytäkään, rehellisesti sanoen, ei ole vaan jaksattanut.

Josko sitä taas kerran yrittäisi (vaikka pimeiden iltojen iloksi) ryhdistäytyä.

Pentutreffit tuli pidettyä ja mukavata oli! Oikein mukavan oloisia nuoria koiria kaikki, jotka treffeille pääsivät. Kuvia treffeiltä löytyy Tuohorven galleriasta.

Hupin PK kisakausi on ohi. Valitettavasti kisakausi loppui keskeytettyyn kokeeseen Ylöjärvellä =o( Vain yksi ukko nousi metsästä...

Hurja on treenannut kesätauon jälkeen ahkerasti agiliitoa ja koska edistysmistäkin tapahtuu mukavasti, voi kisakalenteriakin ryhtyä vilkuilemaan.

Hurri porskuttaa vielä reippaasti, joskin entistäkin valikoivamman kuulon kanssa, eteenpäin.

Hirmun kanssa on tahkottu TOKOa häiriöttä ja sen verran pitäisi itsestään repiä irti, että lähtisi treenaamaan pikkuhiljaa häiriössäkin.

Hakke -pojasta on kasvanut jo iso poika ja kehitys ensi syksyn koitoksia ajatellen näyttää tosi mukavalta.

Näillä mennään nyt eteen päin.

Nyt jäämme odottelemaan innolla huomista hierojavisiittiä, edellisestä kerrasta onko jo hävyttömän paljon aikaa =o/