keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Tottistelut alkaneet

Siis kimppatreenit.

Toistaiseksi käydään Minnan ja Peetun kanssa ainakin kerta viikkoon reenailemassa kimpassa. Tahtia kiihdytellään kevättä kohti.

Peen kanssa on keskitytty seuraamisen oikeaan paikkaan ja koiruuden vireeseen, unohtamatta Minnan asentoa tietenkään ;o)

Hupista yritetään kaivaa esiin taas koira, kouluratsun sijaan ja noutojen palautuksiin ollaan puututtu oikein toden teolla. On se vaan kumma, kun tuon 2 kiloisenkin kanssa voi harjoitella kevätjuhlaliikkeitä..

Ja todisteeksi muutamat kuvat.













Aina ei mene putkeen...

Tänään oli taas niitä päiviä... Lähdin aamupäivällä koirien kanssa metsälenkille ja heti alkulenkistä beaglet bongasvat kohtuullisen tuoreet ketun jäljet. Onneksi olivatten kaikki vielä hihnoissa ja hetken aiheesta keskustetuamme (onko pakko sinkoilla täysillä sinne tänne ja huutaa täydellä volyymillä samalla?) ja suuntaa muutettuamme pääsimme jatkamaan matkaa suht. Rauhallisissa merkeissä. Tunnin verran tarvottiin metsässä ja kotiin tullessa tuuppasin lumisen porukan KHH:een kuivumaan.

Pakkasin autoon lehtiroskat, palautuspullot yms. ja lähdin kauppareissulle. Kaupan parkkipaikalle päästyäni totesin lompakon olevan kotona. Mitäpä siinä, pakkohan se oli sitä lähteä hakemaan. Ei tullut siinä sitten kuin vajaan 30km ylimääräistä ajoa... No, kauppareissu tuli tehtyä ja kävin pesettemässä samalla reissulla Ooppelin.

Kotiin tullessa portin takana oli vastassa ”juuri herännyttä porukkaa”. Olinkin ajatellut, että nuorisokin nukkuu reilun lenkin jälkeen ainakin sen kauppareissun ajan. Juu, olivat varmaan nukkuneet... heti sen jälkeen kun olivatten (tai Hurja todennäköisesti) levittäneet täyden vessapaperirullan pitkin lattiaa. Enpä sitten taas muistanut, että rullaa ei voi jättää pöydälle, vaan se pitää pisää sille varattuun telineeseen.

Mitäpä siinä sitten enää sanomaan, päästin koiruudet pois portin takaa ja ryhdyin purkamaan kasseja. Kuuntelin kyllä, mitä Teuvo touhuaa, mutten kiinnittänyt asiaan sen kummempaa huomiota. Vaan selvisihän senkin mulle, kun menin seuraavan kerran vessaan. Teuvo the saalistaja oli taistellut kaikin voimin lattialla lojuneen vessapaperikäärmeen kanssa. Ilmeisesti Teuvo oli taistelun voittanut: sen verran oli tuhannen suikaleiksi revittyä Emboa lattialla.

tiistai 27. tammikuuta 2009

Vaarallinen laji??

Agiliito meinaan... Esteet tehdään aina koiran kannalta mahdollisimman turvallisiksi, mutta miten sais ohjaajan samaan jamaan?

Hurjalla oli tänään enemmän aivan tolkuttomasti vauhtia ja kun ratakin oli vauhdikas (suoria putkia ja muutenkin nopea), oli treenit enemmän, kuin onnistuneet.

Paitsi että: toisella kierroksella kohdassa, jossa oli kaksi suoraa putkea peräkkäin, Hurja ampui ensimmäisen putken jälkeen suoraan jalkoihin, ja vauhdilla. Onneksi oli omat refleksit kohdallaan ja onnistuin väistämään kolmivärisen tykinkuulan. Em. johtuen vedin tietysti hyvin lahjakkaasti mulkit ja kun pohjana on hiekkapohjainen tekonurmi, paloi molemmat kämmet ja housut sopivasti ja kyljenkin sain reväytettyä. Onneksi oli kunnon tossut jalassa, tavallisilla lenkkareilla olis omat vammat voineet olla eri luokkaa.

Lihashuoltoa

Hupi hierottiin tänään toistamiseen viikon sisällä. Koiruus oli tänään jo huomattavasti parempi, eikä vaikuttanut enää herneillä taytetyltä lasten karvalelulta.

Viime viikolla koiruus möyri mihin sattui, kun oli niin jumissa ja ensimmäisen hieronnan jälkeen oli paikatkin vissiin melko hellänä, kun häntäkin oli päivän sen verran villissä asennossa.

No, nyt vauhtiveikko on taas joltiseenkin kunnossa ja lupasin pyhästi itselleni hierotuttaa, tai ainkin katsoa, josko on tarvetta, kuukauden välein. Kai sitä koiraankin voi, ja pitää, panostaa, kun itsekin käy kerran kuussa hierojalla.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Teuvo töissä

Teuvon koeaika ei ole ihan vielä ohi ja vaikka olisikin, kyllä tuo jäädä saa.

Hommat tulee hoidettua riittävän aktiivisesti: useampana päivänä on saalista portailla odottamassa. Yleensä Teuvo tuo peltomyyriä tai hiiriä (jotka syö) mutta tänään tuli päästäinen.

Ja kuten kunnon kissan pitääkin, Teuvokin nauttii saalistaan koko urakan edestä.




















sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Turku Int

Pitkästä aikaa turistina koiranäyttelyssä ja olikin muuten harvinaisen hauskaa.
Soluttauduin Riikan kyytiin, enkä ihan huonossa sakissa takaisin matkannutkaan =o)

Shoppaillakin tietty piti, vaarikoira sai pedin, kaikille luita ja korvia ja itselle uusi kansio papereille ja kisakirjoille, vanhan rähjätäneen tilalle. Nyt pitäisi sitten taskujakin olla riittämiin ja lisää voi ostella sitä mukaa kun on tarvis.

Päivä oli pitkä mutta oli kiva pitkästä aikaa nähdä tuttuja, joita ei yleensä muualla, kuin näyttelyissä kauheasti näy. Olin melkoisen poikki kotiin tullessa, joka ei tosin kelvannut selityksesksi täällä koko päivän odottaneelle riemuliiterille.

Kuvia tuli otettua sen verran, että sensuurin jälkeen jäi vielä hiukan vajaa 200. Katsellaan, josko ehtisi jossain vaiheessa tonne galleriaan tuuppimaan.

perjantai 23. tammikuuta 2009

Jeee, kunnolla lunta

En olis uskonut, koiraihminen kun olen, kuinka hauskaa voi ton Teuvon touhujen seuraaminen olla.
Tänään Teuvo teki ensin lumihommian mun kanssa ja touhusi sen jälkeen kaikkea omaansa pihalla.. Olihan se kamera pakko hakea.






Lumihommien jälkeen lähdettiin poikien kanssa pitkälle peltolenkille, nuoriso nautti täysin siemauksin. Kuvittelin lähtiessäni, että tulen takaisin neljän puhtaan koiran kanssa.
Ja katin kontit, Hurri onnistui tänäänkin löytämään sulan ojan, jossa luonnollisesti piti käydä kahlailemassa. Luonnollisesti ojareissun jälkeen lunta tarttui matkaan myös huomattava määrä. Vaarikoira pääsi sitten khh:een kuivattelemaan.

Nyt rupeaa Hurrillakin ikä näkymään. Hyvin tekee vielä samat lenkit nuorison kanssa mutta esim. tunnin remmilenkki asfaltilla pistää kyllä jo paikat jumeliin.

Tälläset lenkit, kun tänäänkin tehtiin on parhaita. Nuoriso saa juosta mielin määrin vaikkei matkallisesti maratonia tehdäkään, eikä tarvi munkaan tehdä erikseen lenkkiä Hurrin ja Hirmun kanssa.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Sohvaongelma

Juu, meillä ei koirat (+Teuvo) saa mennä kuin toiselle sohvista.




Hurja ei vaan aina tahdo muistaa...


Jos mä en nää, ei muakaan nähdä

Siis mitä, kuka huusi?

Taisin jäädä kiinni

Tullaan, tullaan, ensin pitää vaan venytellä







tiistai 13. tammikuuta 2009

Vuoden ensimmäiset treenit

Hurjan vuoden ekat treenit sujuivat vallan mallikkaasti.

Koska olin päättänyt olla stressaamatta nuuskimisesta väliajoilla, niin myös tein. Hurja siis sai imuttaa huolella kun odotettiin omaa treenivuoroa ja omalla vuorolla oli kiellettyjen listalla. Tekniikka puri ja loppua kohden koiruus kyseli vaan enemmän ja enemmän, joko tehdään odotusajallakin.

Treenit itsessään meni hienosti, vauhti parani loppua kohden ja alkutakkuamisen jälkeen kepitkin sujui ihan kivasti. Ohjurit pidetään nyt enää alussa ja siinäkin lähinnä siksi, että mulla on varmuus siitä, että menee oikein, enkä näin ollen törki räpylöitäni turhaan keppien alkuun (kuten kisoissa).

Loppupätkällä kävi selväksi (kiitos Jetta), että kyllä vaan Hurjankin kanssa kannattaa käyttää takaaleikkausta, eikä ole pakko tunkea sitä (minua niiin rasittavaa) valssia ihan joka rakoon.

Jäi hyvä fiilis

maanantai 12. tammikuuta 2009

Teuvo

Teuvon tarina on pitkä ja mutkikas.
Lyhyesti ja ytimekkäästi hiirikissan paikka on täytetty, hakemuksia ei enää kannata jättää =o)

Teuvo sopeutti itse itsensä laumaan odottamattoman nopeaan:



tiistai 6. tammikuuta 2009

Loppiaisen perinteiset

Tämän vuoden kisakausi on perinteiseen tapaan avattu omn seuran loppiaiskisoissa, agilityn merkeissä.


Kisaamaan olin ilmoittanut HUpin ja Hurjan ja suunnitelulla kokoonpanolla lähdettiin myös aamulla matkaan.

Kisat oli Hurjan ensimmäiset ja kun kirsu meni maata viisäen koko ajan kisapaikalla, otettiin molemmat lähdöt lentävänä. Molemissa kisoissa törpein itse keppien alun mutta muuten meni oli ihan odotusten mukaista. Molemmilta radoilta kuitenkin hyl, mutta niin hyvät sellaiset.


Hupille ekalta radalta hyl. Sekä koira, että ohjaaja olivatten molemmat aivan kuutamolla. Kaarrokset oli tajuttoman laajoja ja jo toisesta esteesta otettiin kielto. Ensimmäisen kiellon korjasin, jälkimmäistä en "viitsinyt". Muuten pudas rata.

Toisella radalla työnsin Hupin kepeille väärin sisään ja putken jälkeiselle keinulle tuli taas hävyttömän laaja karros -> ylösmenolta kontaktivirhe. Tulos 10 ja vajaat 10s. ajan alitusta. Tyytyväinen!

torstai 1. tammikuuta 2009

Muutama ajatus

Kuulumisetkin muuttivat erinäsistä syistä johtuen. Vanhat kuulumiset on edelleen luettavissa osoiteessa :http://virpivai.vuodatus.net/

Koko vuoden vaihde meni hiukan turhan nopeaan. Tuntui, että tekemistä olis ollut vaikka muille jakaa mutta mitään en saanut kuitenkaan mielestäni tehtyä.

Sivujen ulkoasun päivittämisessäkin on mennyt suovaitsemattoman paljon aikaa... noo, nyt ovatten kuitenkin julkisena. Sivuista tuli plain and simple, ihan kuin on tarkoitus tulla koirien kanssa touhuamisesta ja elämästäkin. Ei, ei siis todellakaan mitään tylsää ja tylisistyttävää, lähinnä kaiken turhan krääsän yms. pois karsimista ja yksinkertaisista asioista nauttimista.

Mitään maailmoja avartavaa yhteenvetoa ei ole tarkoitus tehdä sen enempää menneestä kuin kuluvastakaan vuodesta. Menneessä oli paljon hyvää, joskin myös niitä surullisia asioita. Vuoteen kuului myös opettavaisia menetyksiä. Taas kerran (toivottavasti nyt sen viimeisen) opin, että sitä omaa persausta pitää kuunnella ja antaa asioiden olla, jos siltä tuntuu. Niin raadollista kuin se onkin, ei aina pidä aina ajatella sitä parasta, ei edes niistä ihmisistä, joiden kuvittelee olevan ystäviään. Ystävät ja läheiset ovat vähentyneet, kavereita ja tuttuja on tullut lisää ja hyvä niin...