perjantai 31. joulukuuta 2010

Joulukuu

Joulukuu oli koiraharrastusrintamalla melko hiljainen. Yhdet agikisat käytiin Hurjan kanssa ja niistä saatiin se hakemamme SERTi ja menolippu kakkosiin =o) Muutoin joulukuussa on lenkkeilty ja Hupin kanssa otettu hiukan TOKO – liikkeitä.

Joulukuun loppupää meni pähkiessä ja märehtiessä. Pähkinnän ja märehdinnän tulos on tässä:

Hemi (Camphurst Nugget of Gold) tuli jouluviikolla Ruotsista. Ette muuten arvaa, miten tylsää on risteillä yksin...

Hemi tuntuu olevan luonteeltaan lähempänä Hirmua kuin Hurjaa, eikä ihan pienestä hätkähdä.

Katsotaan, missä harrastuksissa Hemi tulevaisuudessa nähdään... Jotain suunnitelmia on jo tietenkin tehty ;O)

Joulu meni ensimmäistä kertaa omassa kodissa ja siitäkin huolimatta että menossa oli mukana viisi koiraa (joista yksi pentu) ja kissa, joulukuusikin pysyi pystyssä.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Toivon pilkahduksia

Agirintamalla meinaan.

Aina on pitänyt tiistain treenien jälkeen kirjoitella mutta niin vaan on jäänyt. Ei jaksa/ehdi jne. Ja toisaalta, kun riittävästi ottaa pannuun, ei teksti olisi kuitenkaan enää julkaisukelpoista, tai ainakin K18 kamaa.

Hurjaan olen kyllä ollut yhtä kertaa lukuunottamatta enemmän kuin tyytyväinen. Hurjalla on nyt motivaatio kohdalllaan ja vauhti kasvaa tasaise varmasti. Kontaktit on edelleen 99 % varmat ja kaiken kaikkiaan koira on hienosti kuulolla ja sopivassa vireessä. Apaut kaikki turha väliaikaohjelma on jäänyt pois. Treeniporukka on enemmän kuin mahtavaa ja siitäkin huolimatta, että vetäjä on tiukka ja vaatii, on meno tavallaan leppoisaa. Koirat tulevat juttuun, eikä tarvitse missään kohtaa miettiä, missä itse kukin toheltaa. Kaiken kaikkiaan ryhmän henki on mahtava!

Minä sitten taas... Huoh! Kuinka vaikeaa voi olla opettaa itsensä pois pirueteista valssin saloihin. Ei voi olla ylipääsemättömän vaikeaa aloittaa ja tehdä se valssi ajoissa! Ja kuinka helppoa on ”huijata” koiraa ja harrastaa ohjausta tyyliin: ”pelastan sieltä ja tuolta ja vielä tuoltakin esteeltä”. Ei juma! Vielä vuosienkin päästä kiroan itseni (ja ehkä hiukan ne kouluttajatkin), jotka ovat antaneet aikanaan meikäläisen harrastaa Hirmun kanssa takaaleikkaamista enemmän kuin lääkäri määrää ja katselleet mun hienoja (mutta ei ehkä niin toimivia) taitoluistelupiruetteja agi radalla. Juu, Hirmu tosiaan kesti ja kestäisi vieläkin takaaleikkauksen vaikka lähes hännän päälle astuen. Ei kestä Huua, eikä sen enempää Hupikaan. Tosin Huua ja Hupi on luonteeltaankin tuota meidän jurrikkaa huomattavasti helpompia treenikavereita.

Ja pitkän alustuksen jälkeen tämän tiistain treeneihin:

Rata oli tämän näköinen:




Alku meni suht sujuvasti esteelle 13, kun ohjaaja ensi pariin otteeseen kuivaharjoitteli tyrkkäämistä 6 esteellä. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että tyrkkäämiset on Huualle vaikeita. Ja paskat on, Hurjlla on vaan niin urpo ohjaaja =o(. Noh 13 jälkeen tulikin sitten ne ”ongelmat”. Ja yllättäen taas minulle, ei Huualle. Ei pystynyt enää laskemaan, kuinka monta kertaa 13 – 18 piti ottaa ilman koiraa, että kaikki kommervenkit luonasi. 13-14 pakkovalssilla meni joten kuten mutta kun siihen piti lisätä vielä jaakotus ja perään heti toinen, olikin ohjaaja korviaan myöden siinä itsessään. Ihan kädestä pitäen piti rainerin useampaan otteeseen näyttää. Jaakotus on mulla kyllä teoriassa hyvinkin hanskassa mutta siinä kohtaa, kun se pitää suorittaa reippaassa vauhdissa oikea-aikaisesti, upotaan. Tähän kun lisätään valssi pituuden jälkeen ja kepeille meno (jotka Huua kyllä hakee, kun ohjataan), on soppa valmis.

Vastoin kaikkia ennakkoluulojani me onnistuttiin Hurjan kanssa enemmän kuin hyvin, tosin jokusia kertoja piti kohtaa hinkata. Jos mä en nyt jatkossa saa kaivettua ja yhdistettyä noita ohjauskuvioita oikeaaan aikaan tuolta takaraivostani niin jo on kumma!

Kepeiltä A:lle Huua kääntyi enemmän kuin loistavasti ja koska koiruus osaa kontaktit suorittaa, ehdein vallan mainiosti sen 20 hypyllekin ohjaamaan siististi.

Loppu menikin taas sujuvasti, mitä nyt valistävetoa otettiin pariin otteeseen uudelleen. Välistävetoa hiottiin lähinnä siksi, että mulla makaa kotona koira (Hupi), joka ei todellakaan ohjaudu sellaisilla välistävedoilla kuin Hurja.

Kokonaisuudessaan siis enemmän kuin hyvät treenit, joista oli mukava ajella kotiin, kun kerrankin tuntui onnistuneensa ja antaneensa koirallekin ne parhaat mahdollisuudet onnistua!

Hyvällä fiiliksellä siis ensi viikon treeneihin ja olenpa tilannut itselleni ihan yksityistuntejakin, jotka olisi tarkoitus vielä tässä marraskuun aikana aloittaa ;O)

torstai 11. marraskuuta 2010

Tervettä porukkaa!

Loka- ja marraskuun aikana on saanut tietokannasta lukea varsin miellyttäviä tuloksia =o)
Hupin toisesta pentueesta (Tuohikorven H:t) on käynyt kuvissa kolme; Hilla, Hilma ja Herodes.

Nyt pentueesta on siis kuvattu 4/7 ja terveeltä vaikuttaa:
Herodes B/B 0/0, Hessu A/A 0/0, Hilla A/A 0/0 ja Hilda B/B 0/0. Silmät on peilattu viideltä (Hakke, Hessu, Hilda, Hilla ja Hilma) ja kaikilla ne on terveet.

Kiitokset pentujen omistajille aktiivisuudesta kuvausten suhteen. Tulokset ovat tärkeää tietoa niin minulle kuin tietysti kasvattajillekin.

Hulabaloo ja Hakke ja Hilda on menossa kuviin vielä tämän vuoden puolella. Vielä kolme kertaa pitää siis jännittä ;O)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Hakken taipparit

Pitkään mietin, koitanko edes saada Hakkelle taipparipaikkaa enää tälle syksylle. Hakkelle on tullu kesän aikana hurja määrä lisää omaa tahtoa ja poika on äijistynyt. Mä en halua mennä kokeilemaan, josko menisi läpi vaan mulla pitää olla hyvin vahva tunne siitä, että homma toimii, ennen kuin ilmo lähtee. Siis tokihan aina voi sattua työtapaturmia ja homma kosahtaa johonkin ennalta arvaamattomaan. Laitoin siis ilmon kuitenkin Pomarkkuun menemään ja kun paikka varmistui, päätin ottaa vielä yhdet treenit ennen tosikoitosta ja tehdä sen jälkeen lopullisen päätöksen. Keskiviikkona kävin ottamassa kuuden vaakun ruudun ja pupulla pari lyhyehköä jälkeä. Homma toimi juuri niin kuin pitikin.

Pitkän alustuksen jälkeen...

Pakkasin Rinsessan aamusella autoon ja hurautin äippälle tekemään vaihtoa: Rinsessa äippälle ja Hakke tilalle.

Oltiin aika ajoissa Pomarkussa ja ehdein hyvin lenkittämään Hakken kunnolla ja turisemaankin muutamien kanssa.

Alkulätinät sujuivat mallikkaasti, mitä nyt harjoitusarvostelija kysyi, onko mulla narun päässä hoffi?? Siis eihän tuo nyt niin iso koira ole...

Oma vuori taisi olla neljäntenä tai viidentenä. Hiukan turhan aikaisin otin Hakken autosta odottelemaan; meitä edeltänyt koira ”viihtyi” hakuruudussa olettamaani kauemmin.

Vesityö meni hiukan eri tavalla, kuin olin kuvitellut: Hakke lähti tyylilleen uskollisena vauhdikaasti lokille ja toi sen rantaveteen. Tässä kohtaa Hakke yleensä ravauttaa ja käskystä tuo kyllä lokin käteen rannalle. Vaan eipä tuonut nyt =o/ Lievällä äänensävyn muuttamisella sain kuitenkin koiran rannalle (oli kauhea hinku vielä uimaan) ja lokin rantavedestä. Toinen lokki ja laukaus ok. Tosin tämäkin palautus jäi rantaveteen.

Hakuruudussa laukaus ok ja viidellä lähetyksellä neljä vaakkua suoraviivaisilla palautuksilla tavoitteiden mukaisesti (=koira istuu ja luovuttaa linnun vasta pyydettäessä).

Jäljellehän sitä päästiin. Tuomariharjoittelija oli odottanut vesityön nähtyään ”huonompia” palautuksia ja oli tuomarin kanssa tyytyväinen koiran työskentelyyn alueella ja erityisesti vainun käyttöön. Hiukan ehkä kummasteltiin, kun sanoin ettei koira ole minun, eikä sitä tulla tuskin koskaan näkemään NOME kokeissa.

Jälkeä ei jouduttu kauaa odottelemaan.

Ensimmäinen lähetys Hakkemaista hulluttelua. Toisella lähetyksellä lähti jäljestämään. Jouduin tosin kysymään, meneekö jälkentekijän jälkiä (kun näin mistä jäljentekijä tuli takaisin tielle). Kysymykseen tuomari vastasi; ”En osaa sanoa mutta kanin kanssa se takaisin tulee”

Eli läpihän se meni!

Hyvä Hakke!! Kasvattajille kiitokset hyväpäisestä ja hyvän riistavietin omaavasa koirasta ja Hakken kotijoukoille erinomaisesta kasvatuksesta ja peruskoulutuksesta!

Hakke oli samalla sitten ensimmäinen Hupin jälkeläisistä, joka suoritti taipparit hyväksytysti. Muille tsempit treenaamiseen ja uskon kyllä vahavasti, että taipumisia nähdään lisää... Itselläkin on tässä yksi suunnitelma yhden ”pienen” pojan päänmenoksi ;O)

lauantai 4. syyskuuta 2010

Tapparitreenit Kauvatsalla, eli Kiikoisissa

Tänään oli tarkoitus taivuttaa koiruuksia vesinoudolla Kauvatsalla.
Äippä toi Hakken ja otti Rinsessan hoitoon, kiitos!

Kauvatsalla ei kuitenkaan päästy treenaamaan levätilanteen vuoksi. Käyttöön otettiin suunnitelma B vai olikos se jo C (kiitos Elinan ja Hannun) ja autot kohti Kiikoista. Kiikoisten paikka oli porukalle uusi mutta upea! Paikkaan saisi helpoti vaativammankin treenin, ihan hakua myöden. Hannu oli perinteiden mukaan venemiehenä ja mukana oli lokki ja dameja.

Koirat toimivat tasonsa mukaan, toiset tarvitsevat vielä treeniä ennen taippareita, osalle porukkaa homma rupeaa jo olemaan melko selvää.
Hakke teki työt tasonsa mukaan: meni reippasti veteen, ui reippaasti ja toi niin damit kuin lokinkin käteen asti (vaikka pitihän sitä välissä ravistaa =o/).

Kiitokse koko porukalle, teidän kanssa on ilmo treenata! Ja iso kiitos Hannulle ja Elinalle, kun hommasitte paikan ja huolitte meidät treenaamaan!

Tappari-ilmon lähettäminen on taas askelta lähempänä toteutumistaan ;O)

tiistai 31. elokuuta 2010

Agia, jee!?

Tänään alkoi agility kevään ja kesän tauon jälkeen.

Ensin vedän oman ryhmän treenin ja perään treenataan Hurjan kanssa.

Oma treeniryhmä oli tänään melko suppea ja otettiin koirien kanssa melko rauhallisesti, kun kumpainenkin oli ollut tauolla koko kesän.Varsin kivasti koirakot tauosta huolimatta kulkivat.

Ja ne mun ja Hurjan treenit...
Tiedossa toki oli, kun Ellun ryhmään menin, ettei siellä ole mitään asiaa löysäillä.
Treeni on syytä käydä jo alkuunsa hyvin huolellisesti läpi ja ohjaamiseen pitää panostaa.
Ekalla kieroksella hylystä ulos ja 20 punnerrusta tai vatsalihasliikettä (ohjaajalle siis). Seuraavilla kierroksilla virheestä 10 punnerrusta tai vatsalihasliikettä ja hylystä edelleen se 20..

Hurjan treenimotivaatio ja vauhti oli iloinen yllätys. Koiruus oli kuulolla kivasti ja vauhtiakin oli. Keppien sisäänmenossa ei ongelmia ja itse pujottelukin oli ihan jees, joskin vauhtia kaipaan lisää. Kontaktit oli hiukan turhankin hyvin muistissa.
Ohjaaja sitä vastoin- Myöhässä, myöhässä, myöhässä myöhässä ja vielä enemmän myöhässä. Huoh! No, arvata saattaa sitten lihasjumpan määrän, useita kymmeniä! Tarttee ruveta tsemppaamaan ja pakata jumppamatto autoon, sen verran kova hallin lattia on...

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Tervakoski KV

Tänään ajelin pitkästä aikaa oma koira kyydissä näyttelyyn. Hirmun ensimmäinen veteraanikoitos oli varsin mukava ja kotiintuomisina oli VSP- pytty (tai oikeastaan kyllä M&M lahjakortti). ROP vet oli ihana Henna ( EUW-06, W-07 Daragoj Heaven Can Wait ).

Päivä oli enemmän kuin mukava, pienestä sateesta huolimatta. Erityisen mukava oli nähdä Hirmun Tango veli (Daragoj Red Sox) ja tietysti tauon jälkeen beagleporukkaakin.

Rotukehän jälkeen Hirmu pääsi (?) Junior Hander kisaa Maarit Salmen kanssa (tästä Hirmu saa kiittää Riikka ;O)). Ikinä en ole Hirmun nähnyt liikkuvan ja seisovan niin kauniisti, kuin se Maaritin kanssa esintyi. Lähes käsittämättömäksi upean esiintymisen tekee se, että junnukehässä koirat pyörivät ja seisoivat suuntaan ja toisen ainakin pari tuntia!
Maarit sijoittui Himun kanssa vanhemmissa toiseksi, ilmeisen isosta (n. 20) osallistujamäärästä.

Toivottavasti saamme kuva parivaljakosta jossain vaiheessa.

Kiitokset Riikalle ja Anna – Kaisalle matkaseurasta ja onnittelut tuloksista!

tiistai 24. elokuuta 2010

Taivutusta vaakuilla

Vuorossa hakua vaakuilla.

Ruudussa oli tällä kertaa viisi varista ja se oli eri puolella tietä, kuin yleensä. Tämänpäiväinen maasto on avoimempaa ja kuivempaakin + koiran näkee oikeastaan koko ajan.

Treeni meni melko hyvin, joskin toivomisen varaa on edelleen. Toki tuo työskentely saattaisi taippareissa riittää mutta ainahan sitä sopii toivoa enemmän.
Ensimmäiset lähetykset meni lähinnä ulkoiluksi, vauhtia oli taas kerran enemmän kuin järkeä =oP. Kolme vaakkua löytyi, joskin turhan paljon Hakke joutui tekemään töitä niiden eteen. Koska tuo kolmannen vaakun kohdalla koira teki hyvin töitä ja oli muutenkin kuulolla ja töissä, en ottanut enempää. Neljäs olisi kuitenin ollut meikäläisen tuurilla ”työn takana”. Yllättävän vähän hajut ja ihmiset koiraa häiritsi, ne kun tuntuu olevan tuolle maalaistollolle joskus enemmän kuin mielenkiintoisia. Hakken riistankäsittely on taasen moitteetonta ja vaakku pysyy suussa myös istuessa, kun se vielä hetki sitten tipahti maahan samalla, kun persasus tipahti maahan.

Tästä on hyvä jatkaa, enkä ainakaan vielä ole heittänyt kirvestä kaivoon tämän syksyn taippareita ajatellen, vaikka ei meillä kiire ole ja keväälläkin ehditään ihan hyvin ;O)

maanantai 23. elokuuta 2010

Veteraani lauman johdossa jälleen

Hirmuhan täällä nykyään hallitsee (karvalaumaa siis) perittyään Hurrin paikan keväällä. Hirmu hallitsee hiljaa (ainakin pääääntöisesti), pelkällä olemuksellaan ja oikeudenmukaisesti (??)

Nyt se on sitten Hirmukin päässyt virallisesti pappakerhoon saavutettuaan veteraani-iän, kasi vee.





Synttäreitä ei juhlittu edes perhepiirissä LOL

tiistai 17. elokuuta 2010

Taivuttelua

Ja Hilla sisko kera pupun:

Noin viiden vuoden tauon jälkeen mullakin on ”oma” taivutettava =o)
Tultiin Juhan kanssa siihen tulokseen, että minä treenaan Hakken kanssa ainakin sen verran, että vien sen taippareita kokeilemaan. Juha hoitaa tuon käytännön puolen touhut.

Tänään taivuteltiin Hakkenkin kanssa pitkästä aikaa ja tuntuu se taipuvan!
Hakuruutu tehtiin kahteen otteeseen: ensin päivällä ”puhtaalla alueella” (=ei muita koiria käynyt ennen) ja illalla vielä, kun muutkin tuli treenaamaan, samassa paikassa, jossa oli muutkin jo touhunneet.

Päivän treeni meni täysin yli odototusten, Hakke haku hyvin nopeasti 5 vaakkua kuudesta ja palautti jokaisen siististi edessä istuen.

Illan vaakutkin tulivan ihan jees, mutta aivan selvästi toisten hajut häiritsivät keskittymistä, joka oli kyllä arvattavissakin. Palautukset edelleen mallikelpoiset. Treeniä siis ”käytetyllä” alueella.

Illan päätteeksi tehtiin vielä jäljet pupulla. Pupu olikin ainakin minulle se suurin jännityksen kohde. Hiukan epäilin Hakkea, en niinkään sitä, löytääkö, enemmänkin sitä, palauttaako... Hakke kun pääsi tuossa vuosi sitten syömään oravan ja sen jälkeen tuo turkktavara on ollut hiukan turhan maistuvaa.

Nyt Hakke meni siis ekaa kertaa ilman liinaa mutta vielä halusin jättää jäljen tekijän puskaan kyttäämään, mitä pupulla tapahtuu. Jäljestäminen meni hiukan niin ja näin, enemmän oli hakua tekemässä ja pienen avunkin tarvitsi. Joka tapauksessa, jäljen tekijän mukaan pupulle tullessaan Hakke nappasi pupun siististi mukaan ja lähti palauttamaan. Hyvä Hyvä!

Nyt täytyy varmaan suunnitella jo tälle syksylle jotain koetta...

Parit kuvan Hakken vaakun palautuksista





Ja Hilla sisko kera pupun

tiistai 10. elokuuta 2010

Syksy on täällä!

Ja mistäs sen sitten tietää? No siitä tietty, että pellot on sängellä. Nuo omat pellot puitiinkin tänä vuonna ensimmäisten joukossa ja pojat pääsivät tietty eti päästelemään.

Ei ollut riemulla taas rajaa, kun rallirata oli auki.













Peltolenkit on olennainen osa meidän syksyä, useita kertoja viikossa käydään spurttailemassa. Erityisesti tuo ”nuoriso” nauttii, kun pääsevät oikein olan takaa rallaamaan, kilpajuoksut kun on metsälenkeillä nou nou, turvallisuussyistä.

Ihan vielä ei pääse sitä pisintä lenkkiä tekemään. Ja tässä siihen syy:


sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Hirmu testaa

Hirmu on löytänyt mielestään vähintään loistavan nukkumispaikan.

Lähes joka ilta pitää koittaa, josko jo saisi katsellaa leffaa sitteristä. Juu, ei saa.



Hurja sitä vastoin vaan naatiskelee ilmeisesti miellyttävästä seurasta

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Laumakäyttäytymistä

Pojilla kävi vieraita ja siinä ohessa tuli sitten treenailtua taas pitkästä aikaa isossa sekalaumassa käyttäytymistä.

Hyvin tuli porukka juttuun.
Mukana menossa oli kolmen eri talouden koiria 8kpl, uroksia ja narttuja, ikähaarukassa 6kk - 8v.





perjantai 18. kesäkuuta 2010

Ensimmäinen kuvattu jälkeläinen

Sainpas lukea Fbstä mukavia uutisia: Hupin jälkeläisistä ensimmäinen on kuvattu ja kuvatkin lausuttu. Tuohikorven Hessu A/A 0/0.

Vuoden sisällä tultanee kuvaamaan lisää ainakin Tuohikorpelaisia. Hakken kuvausta olen hiukan suunnitellut syksyyn.

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Päiväjärjestyksen päivitystä

Lauman päiväjärjestys rupeaa taas olemaan mallillaan. Lenkit ovat jo lähes saman mittaisia ja vauhtisia kuin tuossa jokunen kuukausi sitten. Niin minä, kuin varmasti koiratkin ovat nauttineet metsä enkeistä normitahtiin ja matkallisestikin.

Uutta päiväjärjestyksessä on koirien harmiksi (?) remmilenkit. Eikä siinä vielä kaikki, että ne remmilenkit mutta kun ne tehdään melko lyhyellä hihnalla ja hihnassa pitää vielä kaiken lisäksi käyttäytyä normaalia siivommin ja kävellä ruodussa vaunujen vierellä. Eniten vaunujen vierellä kävely rassaa Hirmua. Hirmun pitää joka vaunulenkin alussa koittaa, josko tänään saisi kävellä hihnan mitan päässä ja omaan tahtiin. Hupille tuntuu olevan erityisen tärkeää vaunujen vieressä kävely ja säännöllisesti pitää yrittää kurkata vaunuun ja heti perään minuun. Hurjasta olen erityisen iloisesti yllättynyt; Hurja oppi ensimmäisellä lenkillä uuden hihnan mitan ja paikan, jossa haluan sen kävelevän. Hurja saattaa kyllä pysähtyä haistelemaan mutta pitää tarkkaan huolen siitä, ettei jää niin paljoa jälkeen, että hihna juurikaan kiristyisi.

Vaunulenkit koko porukalla on vielä melko lyhyitä ja varsinainen lenkkeily hoidetaan me nelisin (sitä laatuaikaa ;O)). Yllättävän paljon nuo lyhyehkötkin kärrylenkit rasittaa koiruuksien pääkoppia.

Hupin kanssa on tarkoitus aloittaa suunnitelmallinen treenaaminen kesäkuun aikana ja kisata mahdollisimman pian. Ihan vielä ei Hupin päästä pyöräilemään/potukuttelemaan, Hakke kun teloi isäänsä riekkuessaan uimareissulla ja ohjelmaan tuli muutos. Hupi on jo parempi mutta rauhallisesti otetaan ainakin vielä loppuviikko ja pitää vielä rimpauttaa hierojallekin, josko ehtisi meidät vastaanottamaan jonakin päivänä.

Agilityn aloitus aloiteltaneen ainakin Hurjan kanssa tässä kuukauden sisään ja sitä ennen muistutellaan peruskäskyjä ja nostetaan kuntoa pyöräillen tai potkutellen.

Hirmun TOKOtreenit jatkuvat... =oP ja siinä sivussa haetaan jostain pääkopan sisältä esiintymistaitoa näyttelyitäkin ajatellen. Kesän/syksyn aikana olisi nimittäin tarkoitus roudata beaglet (ja ehkä Hupikin) muutamiin näytelmiin.

torstai 27. toukokuuta 2010

Sukupuolijakauman tasoitusta

Laumamme sukupuolijakauma tasapainoittui tänään tyttäremme syntyessä.

Koko lauma voi loistavasti =o)

torstai 13. toukokuuta 2010

Tuohikorven pentutreffit

Saimme viettää varsin mukavankokoisella porukalla aurinkoista helatorstaita Kauvatsalla Tuohikorven O- ja H-pentujen treffeillä.

Kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan verijälkeä ja vesinoutoja niin damilla kuin sorsallakin.

Elina oli tapansa mukaan ollut jälleen enemmän kuin ahkera ja tehnyt kymmenkunta (?) lyhyehköä jälkeä, eikä ruokatarjoilu pettänyt tällä(kään) kertaa.

Kiitokset puolestani kaikille!

kuva©Hannu Pruuki


kuva©Hannu Pruuki



Tuohikorven galleriasta

perjantai 7. toukokuuta 2010

Treeniä, edes jonkinlaista

Ihan ei laakereilla olla lepäilty, vaikka helposti voisi niinkin kuvitella.
Remppaa painetaan (ainakin melkein) apinan raivolla ja kun kelit on olleet noin mahtavat, pihahommiakin on tullut touhuttua.

Treenaaminen koiruuksien kanssa ei todellakaan ole lähelläkään normaalia kevätmenoa. Jotain sentään.

Metsässä lenkkeillään ahkerasti ja kun lenkit on matkallisesti (minulle) normaalia lyhyempiä, olen yrittänyt korvata matkaa edes vähän ajalla ja maaston vaihtelevuudella. Aika paljon lenkkeillään tuossa ei niin tasaisessa ja kaadetuista puista jääneiden oksien valtaamassa lähimetsässä. Tuo oksarumba ei luo haastetta niinkään Hupille mutta beaglenkokoiselle kyllä jo jonkin verran. Tavalla tai toisella olen jallittanut koirat juoksemaan koko lenkin ajan ja mielummin vielä runsaasti ristiin rastiin. Hupin kanssa tämäkään ei ole kovin haasteellista, beaglet sitä vastoin mennä nuuskuttaisivat miellellään tasaiseen tahtiinsa.

Hupin kanssa on treenattu taas kerran korvien käyttöä. Kaikki käskyt rupeaakin menemään perille nykyään heti, sitä kahta sekuntiakaan miettimättä ja suoritukset ovat nopeita. Esim. viime syksynähän Hupilla oli tapana luoksetulokäskyn kuultuaan pysähtyä/lopettaa haistelu tai kaivaminen, nostaa pää ylös ja katsoa minua ja sitten lähteä tulemaan luokse vaihtelevalla vauhdilla. Nykyään jo lähes joka kerta luoksetulokäskyn kuultuaan, vaihtaa samantien suuntaa kohti minua ja kaivuuhommissa ollessaan kaivuutkin loppuu välittömästi. Ja koiruus tulee vauhdikkaasti laukaten luokse.

Esineitä on tullut treenattua niin ikään melko ahkerasti. Yhtään kokeenomaista treeniä en ole tehnyt vaan nämäkin treenit sujuvat mukavasti lenkkien ohessa. Esineinä on ollut kaikkea tennissukista pyykkipoikiin, eikä esineen koko/materiaali tunnu vaikuttavan suoritukseen. Esineen olen jättänyt aina tallatulle alueelle ja niin, että suora pisto on mahdollisimman luonnollista suorittaa. Matkat esineelle on vaihdellut parista metristä aina 70 metriin asti. Esine nostetaan yhden lenkin aikana 5-20 kertaa, omasta ja koiran vireestä riippuen. Palkkaa olen vaihdellut ruuan, pelkkien kehujen ja leikin välillä. Ainakin vielä tuntuu intoa piisaavan =o)

Hakken kanssa pääsin treenaamaan tiistaina taipparikursille, kun Juha oli työmatkalla. Ohjelmassa olis hakua vaakuilla. Ruutu oli Hakken toinen ja vaakut vietiin koiran kanssa metsän. Neljä vaakkua nousi suoraviivaisesti ja reippaasti ja palatukset oli niin ikään enemmän kuin hienoja. Neljännen jälkeen saapui autolla ensimmäinen muu kurssilainen ja Hakken keskittymiskyky katosi täysin =o/ Viideskin saatiin sitten pienellä avustuksella nostettua. Hakkesta huomaa, että se osaa käytää nenäänsä ja liikkuu metsässä kuin kotonaan. Toisaalta poika on niin maalaistollo, että häiriintyy melko pienestäkin ja menettää keskittymiskykynsä. Kotiläksynä on siis kaupunkireissuja ja siinä ohella autojen ja ihmisten läheisyydessä helppoja tehtäviä.

Olettaisin Hakken olevan valmis helpostikin kesän/alkusyksyn aikana taippareihin, katsotaan nyt vielä, kukako sen sitten aikanaan ohjaa.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Terveitä silmiä

Tänään oli Porin Seudun kultaisten järjestämä joukkosilmätarkastus Porin Palveluskoirakerhon majalla, Tupalassa.

Jokusen illan on allekirjoittanutkin sähköposteihin ja puheluihin vastaillut ja lomekkeita täytellyt... Kunnialla hoidettin reilun 40 koiran silmäpeilaukset kuitenkin läpi.

Iso kiitos kaikille aikaansa ja energiaansa uhranneille!

Ja tietysti, kun oma yhdistys järjestää, omia ja sukulaiskoiria oli tietenkin myös ilmoitettu.
Terveet silmät oli tänään niin Hupilla kuin neljällä Tuohikorven Hoollakin (Hakke, Hessu, Hilla ja Hilma). Kiitokset myös siis jälkeläisten omistajille, kun toitte koirat tarkistettavaksi.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Yksi on joukosta poissa...

Hurri nukkui su – ma yönä pois omalla paikallaan kotona, eteisessä.
Nyt on eteisessä on tyhjää aamulla, päivällä, kotiin tullessa, illalla.

Vaarin oli aika lähteä ja teki täysin omalla tyylillään (kuten niin monet muutkin asiat vuosien varrella), minua viikonlopun ajan ensin asiaan valmistellen.



Vaarikoira moppe mopedikoiranen. Järkähtämätön itsestään hyvin tietoinen, sekä kooltaan että koko sisimmältään suuri koira on poissa.


Joskus myöhemmin ehkä lisää... tai sitten ei.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Haukun avausta

Tänään päästiin Hupin kanssa (tai noh, Hupi pääsi) availemaan äänijänteitä ekaa kertaa tänä vuonna. Hakua siis.

Treenit oli sekä porukan, että kestonsakin suhteen melko pienimuotoiset ja varmaan ihan hyvä niin. Pehmeä lasku nääs.

Hupin kanssa otettiin hallittu alueelle meno, joka onnistuikin yllättävän hyvin, vaikka toisin pelkäsin käyvän. Narupallolla kädessä saattoi toki olla jotain osuutta asiaan. Niin tai näin, alueelle päästiin todella siivosti =oP

Varsinainen treeni oli lähinnä päänavausta ja ilmaisuja. Neljä ukkoa otettiin. Kaksi ekaa lähti yhtä aikaa ja jäivätten 20-30 metriin. Tavoitteena oli hyvä, pitkä haukkusarja, josta maalimies sai palkata narupallolla omaan tahtiin vaikka piilolle päin itsekin hipsein. Ekat ukot oli molemmat ihan jees, tosin molemille mennessä oli niin paljon vauhtia että pientä häirintää oli havaittavissa.
Kolmannella ukolla kierrokset oli jo hiukan nousussa ja sikaiuakin havaittavissa. Ilmaisu kuitenkin hyvä ja melko pienellä avulla Janika sai Hupin kauemmas itsestään. Viimeisellä ukolla ihan jees toimintaa, hajutonta ja mautonta ;OP

Kiitos Janika ja Anne!

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Kuulumisia vaan

Eipä ole tullut kuulumisia taas kuukauteen päivitettyä. Eipä silti, ei täällä mitään kummallisuuksia ole tapahtunutkaan.

Remppa edistyy taas kohtuullisen kokoisiin harppauksin ja töitäkin on tullut puolin ja toisin tehtyä.

Kissa on saanut vihdoin nimen ja Gismo pikkumiehestä nyt sitten tuli. Gismo ei ole vielä ulkoillut mutta jahka tässä pääsisäisen jälkeen pääsee kulkusistaan eroon, pääsee myös ulos. Selvästi jo sinne mieli tekisikin, sen verran oviaukossa kuikuillaan.

Kevätaurinko antaa taas uutta puhtia yhteen sun toiseen hommaan. Pihalla olisi niin mielelellään touhuilemassa ja avustamassa kevättä eteenpäin. Auringon ansiosta tuli aitan katoltakin lumet vihdoin alas ja koiruudetkin on päässyt nyt parina päivänä reiluiksi pätkiksi tarhaan. Tarhailun riemukin laantuu ainakin hetkeksi kohtapuoleen, kun tarhan pohja sulaa kuralillingiksi =o/

Loppuun vielä pari kuvaa Hupin jälkeläisistä Luader's kennelissä. Kovasti toivoisin, että hommat sujuisi niin, että pääsiäisen jälkeen olisi mahdollisuus ajella pentuja katsomaan.




perjantai 5. maaliskuuta 2010

Lumileikkejä

Tänään oli niin huisin hieno keli, että oli pakko ottaa koko porukka mukaan ja lähteä kameran kanssa ulkoilemaan.

Kuvasaastetta luvassa siis (ja galleriassa lisää)








Kävipä Hakke ja äippäkin tänään visiitillä ja oppia hakemassa. Hakke on mitä ilmeisimmin päättänyt kasvaa isoksi pojaksi jo nyt ja tänään oppia haettiinkin hihnakäyttäytymiseen. Hihnakäyttäytymisessä ei ole minkään sortin rähinän tms. oireita, Hakkella vaan tuntuu olevan niin kiire. Noh, äippä sai oppia ja toivottavasti harjoittelu tuottaa tulosta. Ekstrana katsottiin hiukan sivulle tulemista (tai siis sen harjoittelua), jotta joskus onnistuisi sekin häiriönkin alla.
Varsin oppivainen nulikka tuo(kin) poika näyttää olevan. Innolla jo odotan ensi syksyn metsästyskautta ja Hakken opiskelua ihan oikeaksi metsästyskoiraksi.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Onnea Tuohikorven Hoot

Kylläpä vuosi menee vikkelään !

Tänään saa siis onnitella Tuohikorven H -pentuja vuoden iän saavuttamisesta =o)

Mukavia tuloksia ja kuulumisia on saanut nähdä ja lukea vuoden aikana.
Nyt sitten sopiikin ruveta suunnittelemaan luustokuvauksia pikkuhiljaa ;O)

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Hupi lisääntyy ja menestyy

Onkohan tuokaan nyt sitten ihan oikein sanottu? Tai oikeastaan kumpikaan?!

Noh eniveis, Cera tyttö pyöräytti mukavankokoisen pesueen Lauder's kenneliin.
Jokunen kuva löytyy kotisivulta, lisää tulee kunhan pesue hiukan kasvaa ja tarkoitus olisi itsekin jossain vaiheessa ajella pentuja katsomaan.

Ja menestyy... Noh, näinkin asian voi (ja pitää) ilmaista, vaikkei kilpailua kait hirveästi ollutkaan. Noh, joka tapauksessa Hupin on vuoden 2009 PK kultainen =o)!
Aika helpolla "tunnustus" tuli, kun eihän meillä ole viimekaudelta ainuttakaan ykköstulosta edes.

Olen enemmän kuin tyytyväinen itseeni ja kohtuullisen kokoiseksi kasvaneeseen pikkukoiraani mutta kyllä hiukan ihmetyttää, missä kaikki kultaiset on, kun ei PK kokeissa näy, eikä tietokannassakaan tuloksia mahdottomasti ole... Vai olisko se sittenkin se PK kokeisiin ilmoittautumisen korkea kynnys? Treenporukoiden puute? Joku muu?
Täytyy vaan mennä itse (ja muutkin kisaavat!) inolla eteenpäin ja toivoa, että jossain kohtaa huomataan kultaisenkin toimivuus kansallisissa lajeissa.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

The Kissa ja kissa

Teuvo The Kissa jätti maalliset metsästysmaat suureksi suruksemme =o( Virtsakivet operoitiin ja näytti Teuvo jo pieniä toipumisen merkkejäkin, vaan toisin kävi. Teuvo nukkui pois sylissäni muurin lämmössä perjantaina.

Ilman kissaa ei jotenkaan osannut olla, joten kissa muutti taloon.
Viikon päivät kissa lymyili, murisi ja sähisi (koirille) hattuhyllyllä, sohvan alla, kodinhoitohuoneen pöydällä jne. Nykyään voi nukkua koirien kanssa jo samalla neliöllä ja jopa Hirmeli yli-innokas on saanut luvan roskanokkaa nuuskuttaa.

Eiköhän tuostakin mirristä hiirikissa saada, jahka kevät saapuu, kelit lämpenee ja poika pääsee palleistaan.

Nimeä kissalla ei vielä ole, jokusia ehdotuksia kyllä.

Pari kuvaa roskanokasta (jolla on ikää puolisen vuotta)




sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Lenkkeilyä

Tällä erää on koirilla (Hurria lukuun ottamatta) jonkun sortin kunnonkohotuskausi meneillään. Olen melko laiska remmi/tiellä lenkkeilijä ja kun tällä maalla ei kukaan auraa tai aja kelkalla) mulle lenkkireittejä, menee lenkit väkisinkin umpihangessa. Tällä lumimäärällä saa koirat lyhyemmälläkin lenkillä normaalia enemmän lihaskuntoilua. Viikolla tehdään lenkit pääsääntöisesti otsalampun valossa, viikonloppuisin sitten pääseekin hiukan helpommalla.

Reilun viikon on viikonloppulenkit mennyt ainakin osan matkaa metsässä valtaojan pohjaa. Ojat noin reilun metrin syviä. Mikäs sen helpompaa kuntotreeniä, kuin juoksuttaa koiria ylös alas ojan penkkoja. Hupi (yllättäen =o)) on kohtuullisen helppo uunottaa kepillä, lelulla tai vaan käskemällä ojan pohjalta metsän puolelle. Kummasti vaan beagletkin (siis Hirmukin) oppi namin avulla kiipee käskyn merkityksen (=Hirmulle hyödyn).

Laitetaas vielä parit kuvat yhdeltä peltolenkiltä.














Hurri lenkkeilee pidemmän lenkin porukassa kerran pari viikkoon, muina päivinä lenkki tehdään privaatisti tietä pitkin tai vaihtoehtoisesti Hurri lenkittään itse itsensä pihapiirissä. Hurri kyllä tulis samat lenkit muiden kanssa. Kroppa ei vaan enää kestä samaa määrää, mitä pää veisi. Eipä tämä järjestely silti tunnu Hurri haittaavaan, nykyään Hurri tietää jo jostain (mistä?) onko lähdössä muun porukan mukaan vai ei.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Kisakauden korkkaus

Tänään agiliideltiin (luulin tosin aamulla, että menis enempi alikiidoksi) WeCAn perinteisissä loppiaiskisoissa.

Ilmoitin molemmat kisakoissut (=Hupi & Hurja) kaikkiin kolmeen starttiin. Juostavana oli siis kuusi starttia.

Jo eilen illalla aloi auton tuunaus ja vaatteiden kasaus, sen verran oli pakkasta luvattu. Mitä ilmeisimmin esivalmistelut onnistuivat, kun kukaan meistä kolmesta ei palellut . Itseltä jäi käyttämättä yhdet vilasukat ja kaksi fleeceä, koirat ei tarvinneet kuin yhdet takit vaikka mukana oli molemmille kaksi takkia.

Auton sikaosaston (=mun hienon uuden autohäkin) tuunasin pohjasta normin jumppapatjan & karvapeiton lisäksi uretaanilevyllä ja täkillä. Häkin päälle vippasin kisapaikalla EA – pakkauksesta avaruuspeiton. Pikkusen kyllä harmittaa, ettei tullut sitä lämpimittaria mukaan, olis ollut kiva katsoa, kuinka lämmin koirien omassa avaruusaluksessa oli. Joka tapauksessa koirat tarkeni ja häkki tuntui selvästi lämpimältä.

Tulokset sitten. Ne meni kyllä yli odotusten.

Hurjalle mukava, joskin hitaat radat. Ekan radan hitaus taisi tulla keinulta, toisella radalla Hurja oli kovin puutuneen oloinen. Toisen radan jälkeen oli jo varma, ettei kolmannesta tule mitään. Vielä mitä, Hurja otti sopivan mittaiset kauneusunet ja kolmannella radalla meno oli taas varsin mukavaa. Em. ongelmien lisäksi meitä vaivasi Hurjan kanssa taas putki. Hurjalla kun on aika ajoin tapana mennä aivan selvästä putken suusta ohi tai vaihtoehtoisesti heittää uukkari putkella.

Hurjan tulokset:
kisa A: aikavirhe +0,01, ratavirheet 5, tulos 5,01, sijoitus 3/10
kisa B: av. 0,76, rv 10, tulos 10,76, sijoitus 6/12
kisa C (hyppyrata): av. 0,39, rv 5, tulos 5,37, sijoitus 4/10

Hupin kanssa olin takuuvarma, että koiruus lähtee totaalisesti vanttuusta. Hupin kanssa en ole treenannut puoleen vuoteen ja ryhmässä olen sen kanssa ollut viimeksi ties koska.

Hupipa päätti olla tänään kiltti poika ja enemmän kuin hyvin kuulolla. Kuuloelinten ja ehkä hiukan ohjaajankin ansiosta päivä päättyi mukavasti Hupin ensimmäiseen nousunollaan =o)

Erityisen iloinen olen kepeistä ja kontakteista, jotka meni ihan kuin niitä olisi paljonkin treenattu.

Hupin tulokset:
kisa A: av. -10,43, rv 5, tulos 5, sijoitus 5/35
kisa B: HYL
kisa C (hyppyrata): av. -7,11, rv 0, tulos 0, sijoitus 4/30!!

Päivälle tuli taas ihan kivasti mittaa, vaan mikä siinä on hyvässä porukassa päivää viettää. Ja taisin saada päivän aikana ainakin yhdessä ihmisessä lievän shokki – ilmiön aiheutettua ;O)

perjantai 1. tammikuuta 2010

Vuodenvaihteen ajatuksia

Vuosi 2009 oli kaikin puolin, ja ennen kaikkea kokonaisuudessaan, mukava. Toki niitä vähemmän mukaviakin kokemuksia mukaan mahtuu, niiden vatvomista liiaksi en koe kovin järkeväksi kenenkään kannalta.

Tuloksia ei mahdottomasti ole aikaiseksi saatu, jotain sentään kuitenkin. Ennen kaikkea suhteeni oikeastaan kaikkiin koiriini on kehittynyt aina vaan parempaan suuntaan.
Lauma kokonaisuudessaan rupeaa olemaan tasapainossa ja se, ainakin minulle niin tärkeä, jokapäivänen elämä on mukavaa ja antoisaa.
Käytännön hommissa metsällä käytiin kovin vähän, muutama kerta kuitenkin.
Vuoden aikana olen taas saanut uusia mukavia tuttavuuksia niin koira kuin muultakin rintamalta.
Jotkin kaverisuhteet ovat kehittyneet ystävyydeksi mutta valitettavasti myös toisinpäin.

Hupin jälkeläiset ovat aloittaneet harrastusuransa mukavasti ja kuullun perusteella koirien omistajat ovat koiriinsa varsin tyytyväisiä.

Tuloslista vuodelta ei ole kovin pitkä... Ehkä ihan tarkoituksella ;O)


Hurri
2x VSP vet , SERT

Hurrin vuosi meni mukavasti, ilman kummemipia kremppoja. Yksi pieni kasvain leikattiin ja luonnollisesti vanheneminen näkyy jokapäiväisessä elämässä.

Jos Hurri pysyy kunnossa, päässee se tänäkin vuonna muutamiin näytelmiin. Muutoin toivotaan terveitä päiviä paljon lisää.

Hirmu
Liettuasta 2x ERI
Eestistä: SERT, CACIB, VSP ja EEV09

Hirmun vuosi oli enemmänkin vapaaherran elämää.Suhdetta on kehitelty ja TOKOa jonkin verran treenailtu.
Tänä vuonna mahdolliset näyttelykäynnit sijoittuvat pääosin loppuvuoteen, Mr. Itsetunto kun saavuttaa elokuussa veteraani-iän. Ulkomailta olisi tavoiteena se yksi CACIB.
TOKO-startti? Ehkä.

Hupi
PK: 6 koetta, joista neljästä tulos (II)
Näyttelyt: EH & ERI
AGI: 5 starttia, kaksi tulosta
TOKO: se perinteinen startti ei tuonut tällä treenimäärällä tulosta ;o)

Hupin kanssa kehitettiin suhdetta entisestään ja siinä taidettiin onnistuakin =o)

Ykkösen metsästys Hausta jatkuu...
Näytelmissä käydään, jos käydään ja ehkä se perinteinen TOKO starttikin.
Agia liidellään molempien iloksi ilman sen kummempia tavoitteita. Jokunen startti varmaan kuitenkin.
Jännityksellä tietenkin odotetaan myös jälkeläisten (terveys)tuloksia.

Hurja
Näyttelyt:
Liettuasta 2x ERI & Lt CAC
Suomesta: 3x SERT, CACIB, RYP2 2x ROP & VSP
AGI: 5 virallista starttia, joista 3 tulos.

Hurja kasvoi koirana ainakin aikusuuden rajoille. Agiliito jatkuu, kuten myös näytelmät jossain määrin.

Metsälle olisi tarkoitus suunnata tihenevään tahtiin.


Tämä vuosi tuo taatusti ainakin jonkin verran muutoksia tullessaan. Muutoksista toivotaan positiivisia ja antoisia =O)

Kiitokset kuluneesta vuodesta kaikille ystäville ja tuttaville!

Pidetään yhteydet vähintään yhtä tiivinä tänkin vuonna!