Pitkään mietin, koitanko edes saada Hakkelle taipparipaikkaa enää tälle syksylle. Hakkelle on tullu kesän aikana hurja määrä lisää omaa tahtoa ja poika on äijistynyt. Mä en halua mennä kokeilemaan, josko menisi läpi vaan mulla pitää olla hyvin vahva tunne siitä, että homma toimii, ennen kuin ilmo lähtee. Siis tokihan aina voi sattua työtapaturmia ja homma kosahtaa johonkin ennalta arvaamattomaan. Laitoin siis ilmon kuitenkin Pomarkkuun menemään ja kun paikka varmistui, päätin ottaa vielä yhdet treenit ennen tosikoitosta ja tehdä sen jälkeen lopullisen päätöksen. Keskiviikkona kävin ottamassa kuuden vaakun ruudun ja pupulla pari lyhyehköä jälkeä. Homma toimi juuri niin kuin pitikin.
Pitkän alustuksen jälkeen...
Pakkasin Rinsessan aamusella autoon ja hurautin äippälle tekemään vaihtoa: Rinsessa äippälle ja Hakke tilalle.
Oltiin aika ajoissa Pomarkussa ja ehdein hyvin lenkittämään Hakken kunnolla ja turisemaankin muutamien kanssa.
Alkulätinät sujuivat mallikkaasti, mitä nyt harjoitusarvostelija kysyi, onko mulla narun päässä hoffi?? Siis eihän tuo nyt niin iso koira ole...
Oma vuori taisi olla neljäntenä tai viidentenä. Hiukan turhan aikaisin otin Hakken autosta odottelemaan; meitä edeltänyt koira ”viihtyi” hakuruudussa olettamaani kauemmin.
Vesityö meni hiukan eri tavalla, kuin olin kuvitellut: Hakke lähti tyylilleen uskollisena vauhdikaasti lokille ja toi sen rantaveteen. Tässä kohtaa Hakke yleensä ravauttaa ja käskystä tuo kyllä lokin käteen rannalle. Vaan eipä tuonut nyt =o/ Lievällä äänensävyn muuttamisella sain kuitenkin koiran rannalle (oli kauhea hinku vielä uimaan) ja lokin rantavedestä. Toinen lokki ja laukaus ok. Tosin tämäkin palautus jäi rantaveteen.
Hakuruudussa laukaus ok ja viidellä lähetyksellä neljä vaakkua suoraviivaisilla palautuksilla tavoitteiden mukaisesti (=koira istuu ja luovuttaa linnun vasta pyydettäessä).
Jäljellehän sitä päästiin. Tuomariharjoittelija oli odottanut vesityön nähtyään ”huonompia” palautuksia ja oli tuomarin kanssa tyytyväinen koiran työskentelyyn alueella ja erityisesti vainun käyttöön. Hiukan ehkä kummasteltiin, kun sanoin ettei koira ole minun, eikä sitä tulla tuskin koskaan näkemään NOME kokeissa.
Jälkeä ei jouduttu kauaa odottelemaan.
Ensimmäinen lähetys Hakkemaista hulluttelua. Toisella lähetyksellä lähti jäljestämään. Jouduin tosin kysymään, meneekö jälkentekijän jälkiä (kun näin mistä jäljentekijä tuli takaisin tielle). Kysymykseen tuomari vastasi; ”En osaa sanoa mutta kanin kanssa se takaisin tulee”
Eli läpihän se meni!
Hyvä Hakke!! Kasvattajille kiitokset hyväpäisestä ja hyvän riistavietin omaavasa koirasta ja Hakken kotijoukoille erinomaisesta kasvatuksesta ja peruskoulutuksesta!
Hakke oli samalla sitten ensimmäinen Hupin jälkeläisistä, joka suoritti taipparit hyväksytysti. Muille tsempit treenaamiseen ja uskon kyllä vahavasti, että taipumisia nähdään lisää... Itselläkin on tässä yksi suunnitelma yhden ”pienen” pojan päänmenoksi ;O)
maanantai 4. lokakuuta 2010
lauantai 4. syyskuuta 2010
Tapparitreenit Kauvatsalla, eli Kiikoisissa
Tänään oli tarkoitus taivuttaa koiruuksia vesinoudolla Kauvatsalla.
Äippä toi Hakken ja otti Rinsessan hoitoon, kiitos!
Kauvatsalla ei kuitenkaan päästy treenaamaan levätilanteen vuoksi. Käyttöön otettiin suunnitelma B vai olikos se jo C (kiitos Elinan ja Hannun) ja autot kohti Kiikoista. Kiikoisten paikka oli porukalle uusi mutta upea! Paikkaan saisi helpoti vaativammankin treenin, ihan hakua myöden. Hannu oli perinteiden mukaan venemiehenä ja mukana oli lokki ja dameja.
Koirat toimivat tasonsa mukaan, toiset tarvitsevat vielä treeniä ennen taippareita, osalle porukkaa homma rupeaa jo olemaan melko selvää.
Hakke teki työt tasonsa mukaan: meni reippasti veteen, ui reippaasti ja toi niin damit kuin lokinkin käteen asti (vaikka pitihän sitä välissä ravistaa =o/).
Kiitokse koko porukalle, teidän kanssa on ilmo treenata! Ja iso kiitos Hannulle ja Elinalle, kun hommasitte paikan ja huolitte meidät treenaamaan!
Tappari-ilmon lähettäminen on taas askelta lähempänä toteutumistaan ;O)
Äippä toi Hakken ja otti Rinsessan hoitoon, kiitos!
Kauvatsalla ei kuitenkaan päästy treenaamaan levätilanteen vuoksi. Käyttöön otettiin suunnitelma B vai olikos se jo C (kiitos Elinan ja Hannun) ja autot kohti Kiikoista. Kiikoisten paikka oli porukalle uusi mutta upea! Paikkaan saisi helpoti vaativammankin treenin, ihan hakua myöden. Hannu oli perinteiden mukaan venemiehenä ja mukana oli lokki ja dameja.
Koirat toimivat tasonsa mukaan, toiset tarvitsevat vielä treeniä ennen taippareita, osalle porukkaa homma rupeaa jo olemaan melko selvää.
Hakke teki työt tasonsa mukaan: meni reippasti veteen, ui reippaasti ja toi niin damit kuin lokinkin käteen asti (vaikka pitihän sitä välissä ravistaa =o/).
Kiitokse koko porukalle, teidän kanssa on ilmo treenata! Ja iso kiitos Hannulle ja Elinalle, kun hommasitte paikan ja huolitte meidät treenaamaan!
Tappari-ilmon lähettäminen on taas askelta lähempänä toteutumistaan ;O)
tiistai 31. elokuuta 2010
Agia, jee!?
Tänään alkoi agility kevään ja kesän tauon jälkeen.
Ensin vedän oman ryhmän treenin ja perään treenataan Hurjan kanssa.
Oma treeniryhmä oli tänään melko suppea ja otettiin koirien kanssa melko rauhallisesti, kun kumpainenkin oli ollut tauolla koko kesän.Varsin kivasti koirakot tauosta huolimatta kulkivat.
Ja ne mun ja Hurjan treenit...
Tiedossa toki oli, kun Ellun ryhmään menin, ettei siellä ole mitään asiaa löysäillä.
Treeni on syytä käydä jo alkuunsa hyvin huolellisesti läpi ja ohjaamiseen pitää panostaa.
Ekalla kieroksella hylystä ulos ja 20 punnerrusta tai vatsalihasliikettä (ohjaajalle siis). Seuraavilla kierroksilla virheestä 10 punnerrusta tai vatsalihasliikettä ja hylystä edelleen se 20..
Hurjan treenimotivaatio ja vauhti oli iloinen yllätys. Koiruus oli kuulolla kivasti ja vauhtiakin oli. Keppien sisäänmenossa ei ongelmia ja itse pujottelukin oli ihan jees, joskin vauhtia kaipaan lisää. Kontaktit oli hiukan turhankin hyvin muistissa.
Ohjaaja sitä vastoin- Myöhässä, myöhässä, myöhässä myöhässä ja vielä enemmän myöhässä. Huoh! No, arvata saattaa sitten lihasjumpan määrän, useita kymmeniä! Tarttee ruveta tsemppaamaan ja pakata jumppamatto autoon, sen verran kova hallin lattia on...
Ensin vedän oman ryhmän treenin ja perään treenataan Hurjan kanssa.
Oma treeniryhmä oli tänään melko suppea ja otettiin koirien kanssa melko rauhallisesti, kun kumpainenkin oli ollut tauolla koko kesän.Varsin kivasti koirakot tauosta huolimatta kulkivat.
Ja ne mun ja Hurjan treenit...
Tiedossa toki oli, kun Ellun ryhmään menin, ettei siellä ole mitään asiaa löysäillä.
Treeni on syytä käydä jo alkuunsa hyvin huolellisesti läpi ja ohjaamiseen pitää panostaa.
Ekalla kieroksella hylystä ulos ja 20 punnerrusta tai vatsalihasliikettä (ohjaajalle siis). Seuraavilla kierroksilla virheestä 10 punnerrusta tai vatsalihasliikettä ja hylystä edelleen se 20..
Hurjan treenimotivaatio ja vauhti oli iloinen yllätys. Koiruus oli kuulolla kivasti ja vauhtiakin oli. Keppien sisäänmenossa ei ongelmia ja itse pujottelukin oli ihan jees, joskin vauhtia kaipaan lisää. Kontaktit oli hiukan turhankin hyvin muistissa.
Ohjaaja sitä vastoin- Myöhässä, myöhässä, myöhässä myöhässä ja vielä enemmän myöhässä. Huoh! No, arvata saattaa sitten lihasjumpan määrän, useita kymmeniä! Tarttee ruveta tsemppaamaan ja pakata jumppamatto autoon, sen verran kova hallin lattia on...
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Tervakoski KV
Tänään ajelin pitkästä aikaa oma koira kyydissä näyttelyyn. Hirmun ensimmäinen veteraanikoitos oli varsin mukava ja kotiintuomisina oli VSP- pytty (tai oikeastaan kyllä M&M lahjakortti). ROP vet oli ihana Henna ( EUW-06, W-07 Daragoj Heaven Can Wait ).
Päivä oli enemmän kuin mukava, pienestä sateesta huolimatta. Erityisen mukava oli nähdä Hirmun Tango veli (Daragoj Red Sox) ja tietysti tauon jälkeen beagleporukkaakin.
Rotukehän jälkeen Hirmu pääsi (?) Junior Hander kisaa Maarit Salmen kanssa (tästä Hirmu saa kiittää Riikka ;O)). Ikinä en ole Hirmun nähnyt liikkuvan ja seisovan niin kauniisti, kuin se Maaritin kanssa esintyi. Lähes käsittämättömäksi upean esiintymisen tekee se, että junnukehässä koirat pyörivät ja seisoivat suuntaan ja toisen ainakin pari tuntia!
Maarit sijoittui Himun kanssa vanhemmissa toiseksi, ilmeisen isosta (n. 20) osallistujamäärästä.
Toivottavasti saamme kuva parivaljakosta jossain vaiheessa.
Kiitokset Riikalle ja Anna – Kaisalle matkaseurasta ja onnittelut tuloksista!
Päivä oli enemmän kuin mukava, pienestä sateesta huolimatta. Erityisen mukava oli nähdä Hirmun Tango veli (Daragoj Red Sox) ja tietysti tauon jälkeen beagleporukkaakin.
Rotukehän jälkeen Hirmu pääsi (?) Junior Hander kisaa Maarit Salmen kanssa (tästä Hirmu saa kiittää Riikka ;O)). Ikinä en ole Hirmun nähnyt liikkuvan ja seisovan niin kauniisti, kuin se Maaritin kanssa esintyi. Lähes käsittämättömäksi upean esiintymisen tekee se, että junnukehässä koirat pyörivät ja seisoivat suuntaan ja toisen ainakin pari tuntia!
Maarit sijoittui Himun kanssa vanhemmissa toiseksi, ilmeisen isosta (n. 20) osallistujamäärästä.
Toivottavasti saamme kuva parivaljakosta jossain vaiheessa.
Kiitokset Riikalle ja Anna – Kaisalle matkaseurasta ja onnittelut tuloksista!
tiistai 24. elokuuta 2010
Taivutusta vaakuilla
Vuorossa hakua vaakuilla.
Ruudussa oli tällä kertaa viisi varista ja se oli eri puolella tietä, kuin yleensä. Tämänpäiväinen maasto on avoimempaa ja kuivempaakin + koiran näkee oikeastaan koko ajan.
Treeni meni melko hyvin, joskin toivomisen varaa on edelleen. Toki tuo työskentely saattaisi taippareissa riittää mutta ainahan sitä sopii toivoa enemmän.
Ensimmäiset lähetykset meni lähinnä ulkoiluksi, vauhtia oli taas kerran enemmän kuin järkeä =oP. Kolme vaakkua löytyi, joskin turhan paljon Hakke joutui tekemään töitä niiden eteen. Koska tuo kolmannen vaakun kohdalla koira teki hyvin töitä ja oli muutenkin kuulolla ja töissä, en ottanut enempää. Neljäs olisi kuitenin ollut meikäläisen tuurilla ”työn takana”. Yllättävän vähän hajut ja ihmiset koiraa häiritsi, ne kun tuntuu olevan tuolle maalaistollolle joskus enemmän kuin mielenkiintoisia. Hakken riistankäsittely on taasen moitteetonta ja vaakku pysyy suussa myös istuessa, kun se vielä hetki sitten tipahti maahan samalla, kun persasus tipahti maahan.
Tästä on hyvä jatkaa, enkä ainakaan vielä ole heittänyt kirvestä kaivoon tämän syksyn taippareita ajatellen, vaikka ei meillä kiire ole ja keväälläkin ehditään ihan hyvin ;O)
Ruudussa oli tällä kertaa viisi varista ja se oli eri puolella tietä, kuin yleensä. Tämänpäiväinen maasto on avoimempaa ja kuivempaakin + koiran näkee oikeastaan koko ajan.
Treeni meni melko hyvin, joskin toivomisen varaa on edelleen. Toki tuo työskentely saattaisi taippareissa riittää mutta ainahan sitä sopii toivoa enemmän.
Ensimmäiset lähetykset meni lähinnä ulkoiluksi, vauhtia oli taas kerran enemmän kuin järkeä =oP. Kolme vaakkua löytyi, joskin turhan paljon Hakke joutui tekemään töitä niiden eteen. Koska tuo kolmannen vaakun kohdalla koira teki hyvin töitä ja oli muutenkin kuulolla ja töissä, en ottanut enempää. Neljäs olisi kuitenin ollut meikäläisen tuurilla ”työn takana”. Yllättävän vähän hajut ja ihmiset koiraa häiritsi, ne kun tuntuu olevan tuolle maalaistollolle joskus enemmän kuin mielenkiintoisia. Hakken riistankäsittely on taasen moitteetonta ja vaakku pysyy suussa myös istuessa, kun se vielä hetki sitten tipahti maahan samalla, kun persasus tipahti maahan.
Tästä on hyvä jatkaa, enkä ainakaan vielä ole heittänyt kirvestä kaivoon tämän syksyn taippareita ajatellen, vaikka ei meillä kiire ole ja keväälläkin ehditään ihan hyvin ;O)
maanantai 23. elokuuta 2010
Veteraani lauman johdossa jälleen
Hirmuhan täällä nykyään hallitsee (karvalaumaa siis) perittyään Hurrin paikan keväällä. Hirmu hallitsee hiljaa (ainakin pääääntöisesti), pelkällä olemuksellaan ja oikeudenmukaisesti (??)
Nyt se on sitten Hirmukin päässyt virallisesti pappakerhoon saavutettuaan veteraani-iän, kasi vee.
Synttäreitä ei juhlittu edes perhepiirissä LOL
Nyt se on sitten Hirmukin päässyt virallisesti pappakerhoon saavutettuaan veteraani-iän, kasi vee.
Synttäreitä ei juhlittu edes perhepiirissä LOL
tiistai 17. elokuuta 2010
Taivuttelua
Ja Hilla sisko kera pupun:
Noin viiden vuoden tauon jälkeen mullakin on ”oma” taivutettava =o)
Tultiin Juhan kanssa siihen tulokseen, että minä treenaan Hakken kanssa ainakin sen verran, että vien sen taippareita kokeilemaan. Juha hoitaa tuon käytännön puolen touhut.
Tänään taivuteltiin Hakkenkin kanssa pitkästä aikaa ja tuntuu se taipuvan!
Hakuruutu tehtiin kahteen otteeseen: ensin päivällä ”puhtaalla alueella” (=ei muita koiria käynyt ennen) ja illalla vielä, kun muutkin tuli treenaamaan, samassa paikassa, jossa oli muutkin jo touhunneet.
Päivän treeni meni täysin yli odototusten, Hakke haku hyvin nopeasti 5 vaakkua kuudesta ja palautti jokaisen siististi edessä istuen.
Illan vaakutkin tulivan ihan jees, mutta aivan selvästi toisten hajut häiritsivät keskittymistä, joka oli kyllä arvattavissakin. Palautukset edelleen mallikelpoiset. Treeniä siis ”käytetyllä” alueella.
Illan päätteeksi tehtiin vielä jäljet pupulla. Pupu olikin ainakin minulle se suurin jännityksen kohde. Hiukan epäilin Hakkea, en niinkään sitä, löytääkö, enemmänkin sitä, palauttaako... Hakke kun pääsi tuossa vuosi sitten syömään oravan ja sen jälkeen tuo turkktavara on ollut hiukan turhan maistuvaa.
Nyt Hakke meni siis ekaa kertaa ilman liinaa mutta vielä halusin jättää jäljen tekijän puskaan kyttäämään, mitä pupulla tapahtuu. Jäljestäminen meni hiukan niin ja näin, enemmän oli hakua tekemässä ja pienen avunkin tarvitsi. Joka tapauksessa, jäljen tekijän mukaan pupulle tullessaan Hakke nappasi pupun siististi mukaan ja lähti palauttamaan. Hyvä Hyvä!
Nyt täytyy varmaan suunnitella jo tälle syksylle jotain koetta...
Parit kuvan Hakken vaakun palautuksista
Ja Hilla sisko kera pupun
Noin viiden vuoden tauon jälkeen mullakin on ”oma” taivutettava =o)
Tultiin Juhan kanssa siihen tulokseen, että minä treenaan Hakken kanssa ainakin sen verran, että vien sen taippareita kokeilemaan. Juha hoitaa tuon käytännön puolen touhut.
Tänään taivuteltiin Hakkenkin kanssa pitkästä aikaa ja tuntuu se taipuvan!
Hakuruutu tehtiin kahteen otteeseen: ensin päivällä ”puhtaalla alueella” (=ei muita koiria käynyt ennen) ja illalla vielä, kun muutkin tuli treenaamaan, samassa paikassa, jossa oli muutkin jo touhunneet.
Päivän treeni meni täysin yli odototusten, Hakke haku hyvin nopeasti 5 vaakkua kuudesta ja palautti jokaisen siististi edessä istuen.
Illan vaakutkin tulivan ihan jees, mutta aivan selvästi toisten hajut häiritsivät keskittymistä, joka oli kyllä arvattavissakin. Palautukset edelleen mallikelpoiset. Treeniä siis ”käytetyllä” alueella.
Illan päätteeksi tehtiin vielä jäljet pupulla. Pupu olikin ainakin minulle se suurin jännityksen kohde. Hiukan epäilin Hakkea, en niinkään sitä, löytääkö, enemmänkin sitä, palauttaako... Hakke kun pääsi tuossa vuosi sitten syömään oravan ja sen jälkeen tuo turkktavara on ollut hiukan turhan maistuvaa.
Nyt Hakke meni siis ekaa kertaa ilman liinaa mutta vielä halusin jättää jäljen tekijän puskaan kyttäämään, mitä pupulla tapahtuu. Jäljestäminen meni hiukan niin ja näin, enemmän oli hakua tekemässä ja pienen avunkin tarvitsi. Joka tapauksessa, jäljen tekijän mukaan pupulle tullessaan Hakke nappasi pupun siististi mukaan ja lähti palauttamaan. Hyvä Hyvä!
Nyt täytyy varmaan suunnitella jo tälle syksylle jotain koetta...
Parit kuvan Hakken vaakun palautuksista
Ja Hilla sisko kera pupun
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)