Lätinää

Piti nyt sitten päästäisen kunniaksi jotain kirjoittaa, vaikkei mitään ihmeellistä ole tapahtunutkaan.

Pojilla on ollut pariin kertaan uusia naisseuralaisia lenkillä, kun Riikka on käynyt tyttöjen kanssa täällä päästelemässä. Kyllä on etenkin nuoriso nauttinut, Hupin ja Wenlan kemiat kohtaavat loistavasti, molemmat kun tuntuu olevan jatkuvasti liikkessä ja aina mennää täysillä.

Hirmu pääsi häntätikeistään ja varsin siisti näyttäisi haava olevan. Nyt täytyy vaan odotella karvojen kasvua ja katsella, josko sitten ilmoittaisi tuota mullikkaa johonkin näytelmiin. Toisaalta olin kyllä jo miettinyt, josko seuraavaksi vasta vetskuihin... saas nähdä nyt sitten. Hurjan olen laittanut Mouhijärvelle ja ekaa kertaa pyörähdetään AVOimessa.

Hurja täyttää kuun lopussa jo 2v, mihin ihmeeseen aika on oikein mennyt?! Ja vaarikoira saavuttaa heti kohta perään 11 vuoden kunnioitettavan iän. Ja edelleen Hurri on mun koirista se, joka vetää lenkillä tukevassa etukenossa, jos joku sopiva käry sattuu kohdalle. Ja beaglejen ohella Hurri on se, joka pitää ottaa metsälenkeillä kiinni jossain vaiheessa. Ei siksi, että tuoreet peuranjäljet (enää) vetäisi perässään, kuten beagleja, mutta kun ei vaari osaa hillitä menoaan yhtään. Jos annan sen riekkua tunnin holtitomasti, niin seuraavana päivänä on meno melko kankeaa.

Nyt kun treeni-into nousee ja sen ansiosta treenaaminen muuttuu taas aktiivisemmaksi, on kaikki otukset B-vitamiinikuurilla. Normaalistihan lorauttelen B:tä aina silloin tällöin kippoihin, nyt sitten säännöllisesti. B:n lisäksi mene OsteoMax:ia ja vaarikoiralle muutamana päivänä viikossa MSM:ää.

Treeni-innon lisäksi kevätaurinko on innoittanut taas aktiivisempaan remppaamiseenkin. Ja sekös koirille sopii: kamat on kannettu (ainakin osa) alakertaan ja näin ollen makuuhuonekin siirtyi alas. Ennenhän nukutiin ylhäällä, jonne koirat ei harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta päässeet. Nauttikoot nyt sitten, sinne ylös se makkari jossain kohtaa kuitenkin taas siirtyy.
Pääsiäisen jälkeen alkaa taas taipparikurssi. Kyllä oon jo odottanutkin, kivaa päästä taas tauon jälkeen viskomaan raatoja pitkin metsää (ja toisekseen, pakastin on ääriään myöten täynnä). Uusia tuttavuuksia on kurssille tulossa, innola odotan millaisi lupauksia nuoriso oikein on =O)

Siinähän niitä sitten tulikin taas, kuulumisia. Nyt lenkille ja sitten sukua morjestamaan.

Niin ja juu pääsiäisiä vaan kaikille noidille, tipuille ja munille tasapuolisesti.