Ja ehkä hiukan räkätautikin. Mahtaa olla ärhäkkä pöpö, kun meikäläiseenkin on iskenyt (edellisestä on aikaa seitsemisen vuotta).
Ja vaikkei räkätautia oliskaan, niin ei tuolla ulkonakaan kyllä hullukaan treenaa, kun pakkaset huitelee lähempänä kolmea kuin kahtakymppiä. Ja täytyy kyllä sanoa, et ei me kyllä lenkkeilläkään näillä keleillä. Osa sakista on sen verran älyvapaata, et juoksisivat keuhkonsa mäkeen ja minähän en remmilenkille näillä keleillä lähde, kun en juuri koskaan paremmillakaan. Ja sitä paitsi, ei nuo nyt ainakaan vielä ole seinille tekemättömyyttään kiipeillyt ja ulkoillaanhan me toki, lyhyemmissä erissä vaan ja useampia settejä ja nenänkäyttöä saavatten ainakin harrastaa ulkonakin (= pari kourallista nappuloita hankeen, niin menee mukavasti ainakin sen tupakin verran).
Ja ennen kuin päästään otsikon aiheeseen, vielä yks juttu ohi sen: Vaikkei me ulkona mitään olla treenattukaan, on Hemi ihan itse oppinut uuden tempun. Tarpeeksi kun on pakkasta, niin Hemi paskoo vain etujalat maassa, vatsan alla. Voi luoja, et nauroin, kun ekan kerran hokasin mitä hittoa se tekee... Känny on kyllä ollut mukana mut en oo vielä onnistunut ikuistamaan sessiota.
Ja sit siihen aiheeseen eli sisätouhuihin...
Eniten tietty treenaa Hemi ja Hupikin jonkun verran, Hirmu ja Hurja treenaa, koska ihan välttämättä haluavat (ei ehkä kuitenkaan treenata, vaan sen palkan).
Hemihän on tökkinyt sisällä jo jonkun aikaa, yleensä toisen ruuistaan kokonaisuudessan. Nyt on uutena otettu ohjelmaan kertaalleen aloitettu maahanmeno. Maahanmeno sujuu jo vallan nopeaan ja mukavalla tekniikalla, alkuun Hemin pitää toki aina tarjota tökkimistä ;) Ihan uusi uusi juttu on sivulle tulo, jossa tulikin sit het pieniä haastavuuksia:
vino asento → siirryttiin seinän viereen
etujalat (tai ainakin toinen) ilmassa → oma ranka niin kieruun, että se on kohta S -mutkalla
vauhti, sitä on liikaa, kun koordinaatiota ja järkeä ei ole vielä tarpeeksi (siis ampuu puolihulluna kohti oikeaa paikkaa mut menee sähläämiseksi, kun taidot ei vaan riitä) → koitetaan treenata rauhallisemmalla hetkellä
Noh, nää nyt on näitä ja lisää varmaan tulee...
Uusien juttujen lisäks on ylläpidetty ja tuunattu vanhoja juttuja.
Sahapukkitönötys (=näyttelyseisotus). Hemihän osas seisoa niin pöydällä kuin maassa tänne tullessaan ja sitä taitota on tietenkin ylläpidetty. Koska en oikeastaa tykkää syöttää koiraa kehässä koko aikaa, on Hemikin opetettu samaan kuin aiemmatkin: Kun seisoo riittävän kauan kuin kivipatsas, saa palkan. Ja yllättävän pitkiä aikoja tehomoottori jaksaa jo pönöttää.
(Ruuan)odottaminen. Jos edellinen taito oli tänne tullessa, ei tästä ollut tietoakaan, vaan Hemi piti laittaa portin taa odottamaan ruokaansa. Nyt Hemi juoksee ulkoa sisälle, käy kurkkaamassa kipan keittiössä ja ryntää istumaan omalle paikalleen ja odottaa rauhassa vuoroaan (joka on porukan viimeinen). Vielä pitäisi saada tuo keittiölenkki pois, niin olisin erittäin tyytyväinen!
Luvan odottaminen: porteista, ovista, boksista jne ei tulla ulos/pois ilman lupaa. Tämä on paikoittain todella hyvällä mallilla (esim. boksista ei ilman lupaa tule, vaikka poistuisin huoneesta) mutta ulosmeno porukalla tuottaa vielä päänvaivaa. Nooh, lissää reeniä ja sitä ikää.
Hupi on treenannut lähinnä kaukoja ja rauhallista mutta aktiivista sivullaoloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti