torstai 12. helmikuuta 2009

Outoa käytöstä remmilenkillä

Tänään lähdin pitkästä aikaa remmilenkille. Remmilenkkihän siis meillä tarkoittaa tietenkin sitä, että koiruudet on remmissä mutta siihen lisätään vielä tie ihmisten ilmoilla. Sen jälkeen, kun ollaan maalle muutettu, ei ole paljoa remmilenkit kiinnostaneet, yleensä rajoittuvat pakollisiin siirtymisiin metsään tai metsästä kotiin.

Nooh, anyways, tänään oli "pakko" lähteä, kun kaupoille lähdettäessä jäi postit kotiin, eikä antanut pää myöden lähteä niitä autolla erikseen viemään (keltaiselle laatikolle on reilun 2km matkaa suuntaansa).

Päätin ottaa vain beaglet mukaan ja pitkät nahka hihnat. Ja mitä hittoa!! Koirat kulkivat molemmat vetämättä! en oikein käsitä noiden ajatuksen juoksua, mikä idea sitten on vetää apinana pitkin ojan pohjia silloin kun on
A. yksin
B. jomman kumman noutajan kanssa
C. koko porukalla ?

Ei ymmärrä ei. Noh, kait sitä pitää olla tyytyväinen ainakin seuraavaan kertaan asti, jolloin sitten taas ehkä putoaa maan pinnalle.

Ja oli meillä ( tai Hurjalla ainakin) jännääkin.
Täällä päin on paljon hevosia ja osa tarhoista ihan tuon autotien vieressä. Hurja ei muita heposia huomannut mutta juuri ennen postilooraa olevat hummat kiinnostuivat koirista (ovat ennenkin tulleet lähemmäs katsomaan). No kai sitä nyt pikkubeagle pelästyy kun iso suokki kävelee suoraan kohti. Hurja otti pikaisen peruutuksen ja veti siinä samassa päänsä läpi pannasta. Onneksi oli koiruudella sen verran järkeä, ettei singonnut pitkälle vaan tuli takaisin isin helmoihin. Kaappasin koiran kainaloon ja laitoin pannan takaisin ja varmuudeksi vielä hihnankin reilusti kaulan ympäri. Postilaatikolle mentiin heppoja mulkoillen. Postit laatikkoon ja takasin samaa reittiä. Olin jo varautunut jos jonkinlaisiin kevätjuhlaliikkeisiin, että päästään siivosti ohi. Ja vielä mitä! Hurjahan meni niin terävänä häntä pystyssä ohi =o) Kun hepat jäi taa, vilkaisi sinne ja sanoi kerran BUHBUH. Hitto että mulla oli hauskaa. Ja olisittepa nähneet Hirmun ilmeen...

Ei kommentteja: