Juu, ei niitä tokikaan kerralla saa mutta siihen näilä treeneillä tähdättiin.
Neljä ukkoa laitettiin metsään, kaikki valmiina. Meinasin ensin, josko laittaisi kaksi ekaa yhtä aikaa pakenevina mutta päätin päästää ukot helpommalla. Hupi kun lähtee täysillä ja kierrokset punaisella ukolle ihan ilman pakenemistakin, niin olis voinut kone keittää yli, jos olis laittanut pakenevat.
Kaikilla ukoilla palkkana pallo, joka heitetään muutaman metrin päähän piilosta ja revitään vielä, jos/kun Hupi sitä maalimiehelle tyrkyttää. Nyt otetiin lisäksi vielä ukon suulliset, reilut kehumiset mukaan.
Kaikki neljä ukkoa oli ainakin jonkin sotin piilossa, kaikkia ei umppareiksi saatu mutta sellaisiin piiloihin kuitenkin, ettei Hupi pääse häiritsemään. Lähetin suorilla pistoilla piilolle ja kun ilmaisu alkoi, kävelin rauhallisesti kohti piiloa ja kehuin Hupia aina välillä. Vielä piilolle päästyänikin, piti koiruuden ilmaista kunnolla ja vasta mun luvalla sai maaimies palkata. Hallintaa ei näissä treeneissä otettu muuten kuin, että Hupi joutui seuraamaan maalimiehen perässä keskilinjalle. Yhdeltä ukolta otti loikan pois piilolta, kannustin ilmaisemaan uudelleen. Yllättävää kyllä, viimeisellä ukolla oli paras ilmaisu (täysin umpinainen piilo) ja haukku yltyi vaan, kun kysyin Hupilta: ”onko äijä siellä?”
Sen verra reippaasti koiruus haukkui, että valkoinen vaahto tuli suupielistä, joka ei Hupille ole kovin tyypillistä.
Hyvät treenit, kiitos Janika, Minna ja Mika.
Viimeiseltä ukolta tullessa Hupi oli jo menossa kierimään. Kielsin. Nyt on otettu se linja, että kieriminen on ehdottomasti kielletty radan alueella (ennen sai viimeisen jälkeen huvitella pyörimällä, kun siitä niin nauttii). Alueelta mentiin poiskin hallitusti.
Ja koska pyhästi olen niin päättänyt, niin nytkin lämmittelin ja erityisesti jäähdyttelin koiran huolella: Ensin pikku hölkkää (jotta Hupi ravaa rauhallisesti) ja kävelyt päälle. Kävelyn jälkeen Hupi sai vielä vapaasti touhutta hetken pusikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti